Heräilyä tulevaan puutarhavuoteen ja inspiroivat puutarhakirjat

Heräilyä tulevaan puutarhavuoteen ja inspiroivat puutarhakirjat

Tammikuun puoliväliä – ja nuutinpäivää – lähestyessä jouduin viimein luopumaan joulusta; pakkaamaan koristeet, viemään kuusen ulos, tuhoamaan viimeiset glögit…


Eilen täällä Mäntsälän kulmilla oli ihanaja niin kaivattupikkupakkanen ja jopa auringonpaiste!


Yllä oleva kuva on napattu iltapäivällä ennen hämärää kuuraisesta puutarhastamme ja alla muutama otos eilisaamun luistelutuokiostamme Mäntsälän Urheilupuiston ulkojäiltä. Oli muuten ensimmäiset ulkojäät tänä talvena ja minulle kaikkineen ensimmäinen kerta luistimet jalassa vuoteen!


Ihan parasta!


Onneksi lähdimme nauttimaan rapsakasta ulkoilusäästä ja ehdin hetken ehdin kameran kanssa kasvimaalla pyörimään, sillä viime yönä heräsin taas kaatosateeseen… Hieman alkaa mieltä pistämään matalaksi nämä tämän talven säät…


Jotta sadesään harmitus sekä erityisesti joulusta luopumisen tuska olisi lieventynyt, kaivoin kirjahyllystä esiin kolme rakkainta ja inspiroivinta puutarhakirjaani ja ajattelin täyttää kateissa olevan lumisen talven jättämän tyhjiön kevään kasvavalla odotuksella pohtien, mitä ihmettä tulevana puutarhavuotena haluaisinkaan kasvimaalla touhuta.


Kahdesta lempipuutarhakirjastani, Erik Sidenbladh – Apua, meillä on puutarha! ja Linds Schilén – Keittiötarhurin vuosi, olen aiemminkin blogissa kirjoittanut ja niihin pääset tutustumaan oheisesta linkistä:

ESIKASVATUSPUUHIEN ETENEMISESTÄ JA KAKSI RAKKAINTA PUUTARHAKIRJAANI


Kolmas suosikkini, Bella Linde & Lena Granefelt – Omasta maasta / Omavaraisen kotipuutarhurin käsikirja, löytyi viime keväänä Keravan Suomalaisesta Kirjakaupasta. Takakansi vakuutti välittömästi ja luin kirjan melkein yhdeltä istumalta! Ja minun jälkeeni myös isäni – tuo oman elämäni omavaraisguru – otti kirjasta opit innolla vastaan.


Jos jotenkin pitäisi lyhyesti määritellä, kenelle suosittelisin mitäkin näistä opusta, niin sanoisin äkkiseltään, että
Schilén kirja on loistava aloitusopas ja inspiraationlähde kauniine kuvineen – täydellinen siis näin talven keskellä herättelemään innostusta tulevaan kasvukauteen
Sidenbladhin kirja puolestaan oikea tehotietopaketti uuden puutarhan perustajalle tai olemassa olevan puutarhan parantamiseen – silti olematta mitenkään kuiva tietokirja, Sidenbladhia lukiessa tuntuukin kuin juttelisin isäni kanssa puutarhan hoidosta.
Linden & Granefeltin kirja on niin ikään aloittevallekin kotipuutarhurille sopiva perusopas, jossa mennään kuitenkin astetta syvemmälle omavaraisuuteen, sekä luonnonmukaiseen ja perinteiseen viljelyyn. Kirja jopa opastaa, miten voit laskea etukäteen oman puutarhasi tuoton.


Palaan tuohon Linden & Granefeltin kirjaan pikimmiten erillisen postauksen merkeissä. Kirja ehdottomasti ansaitsee aivan oman esittelynsä!


Aloitin itsekin ajatusten kääntämisen kevyesti puutarhan suuntaan ottamalla Schilén kirjan selailuun. Jos aloittaisin noista kahdesta muusta, nousisi näi tammikuussa kylmä hiki ehkä niskaan, sillä ne kaksi muistuttavat kuukausittaisine to-do -listauksineen ehkä liikaa tulevan kesän työmäärästä….


Tässä vaiheessa vuotta olisi kuitenkin tarkoitus löytää se ilo ja into tarttua taas toimeen – kyllä se esikasvatusvaihe maaliskuusta lähtien taas vähitellen palauttaa mieleen, mitä kaikkea touhua tässä olikaan edessä…


Rakkaiden puutarhakirjojen ohella kaivoin työhuoneesta esiin kaksivuotisen puutarhapäiväkirjani, johon merkitsin viime keväänä kaikki ajatukseni ja suunnitelmani, seurasin kasvukauden etenemistä ja kirjoittelin ylös vielä satokauden aikaan havaintoni ja oppini kuluneelta puutarhavuodelta.


Löysin päiväkirjan sivuilta monta kantapään kautta opittua asiaa, jotka olin jo tässä muutaman kuukauden aikana ehtinyt unohtaa!


Palaan tuohon puutarhapäiväkirjaan vielä erillisen postauksen merkeissä, kun pääsen kunnolla tarttumaan tulevan kesän suunnitelmiin, mutta viime keväänä kirjoitin aiheesta jo hieman blogiin, linkki alla:



Kesälle 2020 on tiedossa ainakin kaksi viikon mittaista ulkomaanmatkaa, sekä perinteinen palttiarallaa viikon mittainen kotiseutumatka mummolaan Pohjois-Savoon. …Viime kesänä sekaan mahtui myös nelipäiväinen työmatka Latviaan, johon tänäkin vuonna henkisesti valmistaudun, joten tein päätöksen, että tänä vuonna hieman kevyemmin tartutaan viljelytöihin.


Ihan suunnatonta stressiä aiheuttaa niin matkaajalle, kuin kotiin jäävälle – tai avuksi kastelutöihin matkan ajaksi pyydetylle – kesähelteet ja tekemistä odottavat hommat puutarhassa. Koen huonoa omatuntoa siitä, että minun rakas harrastukseni työllistää toisia, kun itse olen muualla – puutarha sitoo valtavan tehokkaasti kiinni pihaan ja kotimaisemiin.


Joten ehkä teemana tulevaan puutarhavuoteen onkin ’vähemmän, mutta paremmin’.


…Eli koetan malttaa mieleni esikasvatuskauden alkaessa ja kylvää maltillisesti lajikkeita… Ainakaan tomaatteja ei tänä kesänä kasvihuoneeseen tule YLI NELJÄÄKYMMENTÄ taimea, kuten viime kesänä, vaan varmaan puolellakin tuosta määrästä pärjäiltäisiin – ja silti lukumäärä kuulostaa hurjalle… 😉


Tammikuussa työlistallani ovat nämä touhut:

  • Siementen inventaario – mitä kaikkea jäi viime kesältä jäljelle ja ovatko jotkut jo vanhentuneet?
  • Viljelysuunnitelma – mitä lajeja haluan kasvattaa?
  • Kiertoviljelysuunnitelman teko – miten lajikkeet sijoittuvat puutarhassa, pohjautuen edellisten vuosien suunnitelmiin
  • Puuttuvien siemenien hankinnan aloitus

Tuohon siementen inventaarioon jo hieman sormeni syyhyävät, myönnetään.


Minulla on varmaan kolme tai neljäkin eri jemmaa siemenille, joten ihan jo uteliaisuudesta kiinnostaa kerätä kaikki yhteen nippuun ja nähdä, mitä kaikkea löytyy jo valmiina.


Tänä keväänä voisin kehitellä jonkun pahvirasian, johon saisin välilehtien kanssa järjesteltyä kaikki siemenet joko lajikkeittain tai kylvöajankohdan mukaan.


Isäksi olen saanut isäni puutarhasta suuren paperikassin kuminaa, joista pitäisi kevään mittaan siemenet ravistella irti ja kasvimaalle. Onko kumina sinulle tuttu mauste?


***


Nuo eiliset valokuvat kuuraisesta puutarhasta ovat niin kauniita, että hieman ehkä sieluun sattuu tänään katsella keittiön ikkunasta kuraista pihaa…


Ehkäpä voisin hyödyntää tämän sulan maan jakson ja ennakoida kevään touhuja – perunapellosta jäi osa nimittäin kääntämättä….?


Oletko tarttunut kevään toimiin jo – sisällä tai ulkona?