Tervetuloa, ihana uusi vuosi 2021
– olkoot se yhtä antoisa kotipuutarhurille kuin edellinenkin vuosi
ja suokoon se paljon kasvimaalla touhuiluun pyhitettyä aikaa!
…Yksi eniten käyttämäni motto elämässä on, että kaikissa haastavissakin vaiheissa, siis aivan kaikissa, on hopeareunus. Kun sen malttaa löytää ja pitää siinä tiukasti katseensa, on kevyempää taivaltaa ja tarpoa läpi synkemmänkin ajan jakson.
Tuo hopeareunus oli 2020 vuoden loppua kohti yllättävänkin kirkas, vaikka kevään etätyö, -koulu ja -päivähoitokuvion pyörityksessä olikin näkymä ajoittain hyvinkin usvainen.
Tähän uuteen vuoteen viime vuosi antoi hurjasti uusia eväitä: Koronan myllätessä maailmalla, kotona vietetty aika perheen kanssa aikaisempaa tiiviimmin vahvisti ajatuksia siitä, mikä elämässä ylipäätään on tärkeää. Perheen arvo ja erityisesti lasten kanssa vietetyt hetket nousivat omalla arvolistalla entistäkin ylemmäs, samoin pienet yksin vietetyt hetket hiljentyen – vaikka puutarhassa touhuten – sekä luontoretket perheen kanssa.
Ehkä osittain jopa koronaakin kiittäminen
– arvojen ja ajatusten kirkastamisesta –
mutta odottelemme nyt tulevalle maaliskuulle
uuden pienen perheenjäsenen saapumista!
Kahden pojan äidin arki muuttuu taas hieman, sillä viimeisin ultra paljasti vahvoin todistein, että tuloillaan olisi isoveljille silmäterä – odotettu pikkusisko.
Omalla tavallaan tämä vauvauutinenkin nivoutuu sujuvasti tähän kotipuutarhurin omavaraisempaan elämään pyrkimiseen, sillä ensi syksynä olisi satokauden kasviksista soseita maistelemassa tuo uusi tulokas!
Eli aivan uudenlainen motivaatio
tälle keväälle kylvösuunnitelmien tekoon…!
Tammikuun 1.päivänä vietin monen monta tovia pihalla kierrellen puutarhaa lasten kaivaessa lumilinnojaan. Seisahduin eri puolille pihaa ja katselin puutarhaa taas uuden innon vallassa: Vihdoin lumipeitteen saanut puutarha muuttui mielikuvituksessani taas kesäiseksi vehreydeksi!
Mitä tänä kesänä kylväisin kasvihuoneen kupeeseen?
Riittäisikö 15 maissia tulevaksikin kesäksi vai
pitäisikö esikasvattaa enemmän?
Miten avokasvimaan penkit muodostaisi
tänä vuonna niin, että saisin hernepenkeistä
kasvimaata kehystävän aitauksen?
Koronakevät kotoiluineen, sekä kesän 2kk mittainen lomautus- ja kesälomajakso loivat viime vuonna kotipuutarhurille mahtavat asetelmat ylenpalttiseen esikasvatukseen ja puutarhanhoitoon aamuvarhaisesta iltamyöhään. Yhtenäkään vuonna aikaisemmin ei esikasvatettuja lajikkeita ole ollut vastaavaa määrää, eikä taimipotteja niin paljon, että kolmelle eri pöydälle täytyi ne levittää!
Omaan omavaraisempaan elämään pyrkimyksessä korona ei aiheuttanut juurikaan minkäänlaisia muutoksia; meille omavaraisuus tarkoittaa pääasiassa mahdollisuutta tuoda ruokapöytään puhdasta – ei luomua, mutta kotikutoista – ruokaa perheelle. Tietoa siitä, että jokainen suupala on turvallinen ja erityisesti herkullinen!
Omavaraisuus on myös lapsille opettamista, miten paljon työtä ruoan eteen on tehtävä, jotta he osaisivat myös aikuisinakin arvostaa lähi- ja itse tuotettua ruokaa – tai ruokaa ylipäätään! Possusuikale ei ole vain lihapalapakkaus kaupan kylmätiskissä, kananmunien saaminen vaatii kanojen päivittäistä hoitamista ja harventamaton, kitkemätön porkkanapenkki ei tuota kuin pieniä rimpuloita ja mielipahaa.
Omavaraisuus on pieniä säästöjä arjessa talvella, kun ainekset ruokaan löytyvät pakastimesta ja kellarista. MUTTA omavaisuuteen ei meillä pyritä yrityksenä säästää ruokakuluissa, sillä se olisi puhdasta itsepetosta! …Voin sanoa, että esimerkiksi toissa vuonna ostamani 18m2 kasvihuoneen hinnalla olisin ostanut tomaatteja perheelle julmetun monta vuotta… 😀
Tänä vuonna ajattelinkin kirjata ylös jokaisen euron,
jonka käytän kasvimaan ja puutarhan hoitoon,
sekä hahmotella suurinpiirtein sitä työtuntimäärää,
jonka ruoan viljely tänä vuonna vaatii.
Mielenkiintoista onkin vuoden lopussa ynnäillä yhteen sadon kilomääriä kuluihin ja työtunteihin verraten, että minne vaaka keikahtaa…!
Olen kaivanut esiin taas Puutarhapäiväkirja -leiskatkin ja aloittanut pienin askelin hahmottelua lajikkeista.
Työn alla pitkin syksyä ovat olleet myös koviin kansiin painettu puutarhapäiväkirja, mutta syksyn työkiireet ovat vieneet vapaa-ajasta suurimman särmän pois – mikä on näkynyt myös hieman hiljaisempana ajan jaksona täällä blogissakin – ja kirjaversio on vielä hieman kesken. Ehkäpä kahden viikon päästä alkava ~2kk loma ennen laskettua aikaa suo minulle työaikaa tuon taittourakan kanssa. *Sormet ristissä*
Kaikki aiemmat #OMAVARAISUUS -postaukset
löydät alla olevasta linkistä:
Omavaraisuus – Villa Kotiranta
Realistina ajattelin tänä vuonna maltillisemmin esikasvattaa – esikasvatusvaihe kun sattuu sopivasti juuri samaan hetkeen kuin pienimmän laskettu aika – ja panostaa enemmän suorakylvettäviin lajikkeisiin, erityisesti juureksiin vauvaa ajatellen.
Esikasvatettavien listalla ovat tällä hetkellä tomaatti, avomaakurkku, maissi ja lehtikaali. Kesäkukkien esikasvatuksen kanssa olen vielä vähän kiikun kaakun – voi olla, että tänä kesänä turvaudun täysin paikallisen Kotipiirin kukkiin.
Seuraavana työlistallani olisi tehdä inventaario siemenkansioon – mitä siemeniä jo löytyy ja mitä joudun tänä keväänä hankkimaan?
Sormia jo hieman myös polttelee päästä hahmottelemaan avokasvimaan ensi vuoden penkkirivejä. Ja avokasvimaan kupeessa olevaa vattupenkkiä pitää muistaa jatkaa tänä kesänä puolella pidemmäksi – taimet taidan jopa saada ihan omasta penkistä kaivamalla!
Vanha mansikkapenkki olisi menossa uusiksi – viime kesänä isot puskat eivät tuottaneet enää kuin muutamia marjoja – ja pensasmustikkaakin voisin istuttaa muutaman taimen lisää kirsikkapuun kupeeseen pengerretylle tasanteelle.
Suunnitelmia tulevalle kesälle on valtavasti – myös piharakentamisen osalta – joten pitänee ihan istua ajan kanssa alas pian alkavan mammaloman iloksi ja listata ylös kaikki ajatukset – peilaten viime kesän havaintoihin ja muistiinpanoihin, jotka kirjoittelin ylös puutarhapäiväkirjaan.
Joten tervetuloa seuraamaan tätä meidän pian viisihenkisen
perheen pyrkimystä omavaraisempaan elämään
täällä Mäntsälän sivukylällä!
Meidät löydät myös Instagramista: @VILLAKOTIRANTA, missä jaan päivittäin hetkiä tästä elostamme maaseudulla – vanhasta puuverstaasta remontoidussa kodissamme ja sen pihapiirissä.
Omavaraisuuteen liittyviä julkaisujani löydät niin ikään Instagramista tunnisteella #elämämaallamaistuu.
TÄMÄ POSTAUS ON OSA
OMAVARAISUUS -TEEMALLA KIRJOITETTUA SARJAA.
#Suuntanaomavaraisuus -sarjasta lisätietoja löytyy https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/
Sarja julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9.00 ja sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi
Vyöhyke 1
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/01/04/urbaania-omavaraisuutta-taas-alussa/
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2021/
Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-1/
Toivolan puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/01/suuntanaomavaraisuus2021.html
Vyöhyke 2
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/01/meidan-omavaraistelua-omavaraisuus.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/01/omin-voimin.html
Villavaltaus https://villavaltaus.blogspot.com/2021/01/uusi-vuosi.html
Vyöhyke 3
Tsajuthttps://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-1/
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2021/01/omavaraisempaa-elamaa-2021-osa-1.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/01/vuoden-2021-omavaraisuushaaveet.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-1.html
Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/herailya-tulevaan-puutarhavuoteen-omavaraisuus-osa-1-2021/
Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20938
Mikä Itä https://mikaita.fi/2021/01/04/haaveissa-kasvukaus-2021/
Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/01/omavaraisteluni-ideologia.html
Vyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3438
Puutarhapäiväkirja https://puutarhapaivakirjapuutarhapaivakirja.blogspot.com/2021/01/omavaraistelusuunnitelmaa-vuodelle-2021.html
Vyöhyke 5
Puutteela https://puutteela.com/?p=609
Vyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/01/04/suunnitelma-2021/
Kiva kun otit esiin tuon, ettei itse kasvatettu ole ilmaista vaan yleensä todella kallista. Se tuntuu monelta unohtuvan.
Onnea tyttölöiselle.
Kotipiirin lisäksi vahva suositus Myllypellon taimistolle, sieltä löysin mm. Köynnöspinaatin.
Oi! Onnea pian saapuvasta uudesta perheenjäsenestä!
Tuo sun siemenkansio taskusivuineen on mahtava! Kaipaisin itsekin vastaavaa siihen aikaan, kun siemeniä alkaa mennä multaan, jotta pysyy hyvä vuorojärjestys yllä, joten taidan napata ideasta vaarin.
Ratkaisitko jo sen hernedilemmasi siellä lumisella pihamaalla seistessä? Jos et, niin itsellä tuli mieleen se, että kun herneet eivät tarvitse mitään massiivista kasvualustaa, yksi ratkaisu voisi olla kapeat kohopenkit avokasvimaan ympäri ja herneiden tueksi joko kunnon keppien varaan ripustettua juuttiverkkoa tai ihan kunnollista betonivaluritilää, joka on helppo upottaa maahan piikeistään ja joita pitkin herneet pääsevät kiipeilemään.
Ihanaa kun olet mukana tänäkin vuonna! Toivottavasti alkaneesta vuodesta tulee kaikin puolin mukava 🙂
Hei mukava tutustua! 🙂 Paljon onnea tulevasta tytöstä!
Kiitos kutsusta seuraajaksi.
Mielelläni ryhdyn seuraajaksesi jo siksikin, kun nuorena asuin Mäntsälän Nummisissa.
Onnea pikkuneidin johdosta koko perheelle!
Minullekkin koronakevät toikin yllättävää. lisääntynyttä aikaa. Sen käytin kyllä hyvin hyödyksi kasvimaalle!
Onnittelut! <3 Ja tuo ajan ja rahan kulumisen kirjaaminen on tosi hyvä idea! Itse en uskalla moista edes ajatellakaan kun kuitenkin ollaan niin alkuvaiheessa että hankintoja on pakko tehdä. Ja uusia asioita opetellessa tulee pakostakin sählättyä tarpeettomasti…
Jotain kummallista tapahtuu lasten makuaistissa: pienenä suurinta herkkua oli keitetyt porkkanakuutiot…. joita nyt ei saa olla missään nimessä ruuassa. Ei auta piilottaminen, soseuttaminen tms. Odottelen makuaistin palautumista, jotta taas kuulisi tuon saman ”sosekeito”toiveen, edes joskus.