K niinkuin Kasvimaa, Korona ja Kotivara

K niinkuin Kasvimaa,  Korona ja Kotivara

Kovasti aiemmin talvella uhkailin, että tänä vuonna otan kotipuutarhurin touhut kevyemmin kuin aiempina vuosina, esikasvatan maltillisemman määrän taimia ja keskityn entistä paremmin hoitamaan rajatumpaa lajikevalikoimaa.


Monella tapaa voin syyttää koronaa ja epävarmaa maailmantilannetta siitä, että kasvatussuunnitelmat ja siementen hankinta on lähtenyt käsistä; tälläkin hetkellä verannalla kasvaa jo 45 tomaatintaimea ja kymmenisen lisää kylvin muutamia päiviä sitten!


Miten korona sitten on tilanteeseen syyllinen?


Olemme tässä menneen puolentoista koronakotoilu -viikon aikana ottaneet pakkaseen säilöttyjä kotivararuokia käyttöön siihen mallin, että ensi syksynä on kerrankin hyvin tilaa säilöä uusia!


Oman puutarhan kurpitsoista esikeitetyt keittoainekset ovat toimineet herkullisina pohjina monille kermaisille keitoille pitkin talvea (juuri eilen keitin kurpitsa-peruna-bataatti-porkkanasosekeiton, nams!) ja tänä aamuna ennen töiden alkua keitin pekonimakkarasopan, johon upposi mm. viime syksynä esikeitetyt keittojuurekset omasta kasvimaasta, sekä itse kasvatettua purjoa.


Myös lähes kaikki viime kesän pensaspavut ovat löytäneet tiensä höyrystimen kautta lautaselle ja hetkessä lasten suihin.


Tänä vuonna viljelyyn päätyvät lajikkeet ovat pääasiassa sellaisia, joista saamme säilöttyä kotivaraa tulevallekin talvelle.


Epävarmuus koronan etenemisestä ja ensi syksyn/talven tilanteesta töiden tai ylipäätään ruokakaupoissa liikkumisen osalta on pistänyt pohtimaan, kuinka entisestään voimme parantaa omavaraisuuttamme.


Suurin osa lajikkeista on jo entuudestaan tuttuja kasvimaallamme, mutta olen miettinyt tarkemmin, mitä lajikkeita kannattaa määrällisesti tänä kesänä kasvattaa enemmän säilönnän näkökulmasta – mille lajikkeille suon enemmän viljelytilaa puutarhasta – ja mitä (meidän näkökulmastamme hankalasti säilöttäviä) lajikkeita kasvatamme ainoastaan satokauden herkuiksi.


Tämä pohdinta on laittanut mm. avokasvimaan suunnitelmat aivan uusiksi.


Aiempina kesinä ainakin 70% avokasvimaasta on ollut perunan viljelyssä ja loput mm. kurpitsan ja kesäkurpitsan kasvatuksessa. Koska peruna on meidän kannaltamme hankala säilöttävä – kotimme ’kylmäkellari’ vaatii vielä remonttia, ennen kuin siitä saisi riittävän viileän esimerkiksi perunan säilytykseen – pienennämme sen viljelytilaa ja kasvatamme vain sen verran, mitä nelihenkinen perheemme satokauden aikana syö ja mitä keitän muiden kasvisten kanssa sosekeittoaineksiksi pakastimeen.


Perunan viljelyn pienentyessä olen päättänyt lisätä määrällisesti esimerkiksi herneen ja pensaspavun viljelyä. Herneitä on normaalisti puutarhassamme kasvanut sen verran, että pojat ovat saaneet napostella kaikki herkut parempiin suihin, mutta nyt koetan laittaa lavaan kasvamaan lasten syötäviksi tarkoitetut herneet, sekä avokasvimaalle talven hernekeittoihin säilöttävät herneet.


Samoin pinaatti on kasvi, jota on helppo säilöä ryöpättynä pakastimessa ja josta saa loistavan keittoaineksen muihinkin kasviskeittoihin kuin vain pinaattikeittoon. Eli pinaattiakin tarkoitus kylvää perinteistä määrää huomattavasti enemmän ja toivottavasti ainakin kahden kylvökierroksen verran, jotta saamme tuplattua sadon.


Loistavaa sosekeittokasvista, kurpitsaa, niin ikään on tarkoitus laittaa kasvamaan useampikin taimi avokasvimaan laidalle, kuten myös kesäkurpitsaa.


Kesäkurpitsaa menee meillä eniten tuoreeltaan grillissä ja vaikka kasvislasagnen ainesosana, sekä kaikki sadon ylijäämä kanoille herkkuna, mutta säilönnässä kesäkurpitsa on toiminut parhaiten hilloissa ’täyteaineena’. Esimerkiksi kesäkurpitsa-mustikka-vadelma -hillo viime kesältä on kaikki herkuteltu jo kellarista talven vohvelikahvitteluissa!


Porkkanaa kylvän myös enemmän kuin tavallisesti, sillä sitä kuluu meillä raakanakin satokaudella paljon. Koska porkkanaakaan emme saa kellariin vielä säilöön, esikeitän sitä palsternakkakuutioiden – palsternakkakin siis normaalia enemmän viljelytilaa saavien lajikkeiden listalla – kanssa ja pakastan annosvalmiiksi keittojuureksiksi. Lisäksi porkkanaa, perunaa ja kurpitsaa keitän, soseutan ja pakastan seoksena pakastimeen sosekeittoja varten.


Ja maissi! Sitä myöskin tarkoitus laittaa avokasvimaalle moninkertaisesti perinteiseen määrään verrattuna. Viime kesänä maissin taimia oli vain 8, nyt suunnittelen ainakin 20 taimea perunapellon laitaan! 


Avomaa– ja kasvihuonekurkkua on suunnitelmissa kasvattaa myös moninkertainen määrä, sillä etikkakurkkua rakastaa tässä taloudessa kaikki. Viime kesänä kurkkusatoa oli suorastaan säälittävä ja muutama pikkuinen yksilö saatiin viipaloitua leivän päälle, joten kaupan suolakurkkujen varassa ollaan oltu… Toivottavasti tilanteeseen saadaan tulevana kesänä muutos!


Lueskelin myös talven mittaan erilaisia tapoja säilöä tomaattia, ja opittuani, että tomaatin voi vaikka pakastaa sellaisenaan talven pataruokia varten, päätin, että tänä kesänä saa kasvihuoneeni vallata taas holtiton määrä tomaatintaimia!


Lisäksi suunnitelmissa päästä ensi talveksi omavaraiseksi tomaattimurskan suhteen – sitä kuluu meillä ihan hitokseen arjen ruoanlaitossa.


Marjojen suhteen tilanne pakastimessa on tänä vuonna näin maaliskuussa vielä poikkeuksellisen hyvä, eli mansikkaa ja mustikkaa riittää koko kevääksi.


Suunnitelmissa on mansikkamaan laajennusta tälle kesälle, sekä pensasmustikoiden hankinta, jotta pääsisimme mahdollisuuksien mukaan myös näiden marjojen osalta omavaraisiksi.


Vadelmapensaita ostimme viime keväänä neljä ja saimme kymmenisen taimea lahjaksi naapurista, joten tänä kesänä toivomme saavamme naposteltavat vadelmat aikakin omasta puutarhasta. Vielä kun joku päivä riittäisi yltäkylläisesti hilloihin asti…


Koronakaranteenia pelätessä on taimimultaa nyt hamstrattu varuilta omaksi tarpeeksi odottamaan huhtikuun kylvöjä – ei nyt sentään liioiteltu ja tyhjennetty kauppaa, tosin tovi piti multaa etsiä, kun kaikki kaupat täällä Mäntsälässä alkoivat myydä jo ei-oota – ja kaikki tarvitsemamme siemenet alkaa vähitellen olla ostettuna.


…Tosin vielä mietin, pitäisikö herneen siemeniä hakea vielä pussillinen tai pari… Ja oliko lehtikaalin siemeniä kuitenkaan riittävästi…?



Onko tämä poikkeuksellinen Koronan aiheuttama tilanne, jonka helpottumisesta ei ole vielä mitään varmuutta, vaikuttanut muiden viljelysuunnitelmiin?





2 thoughts on “K niinkuin Kasvimaa, Korona ja Kotivara”

  • Kyllä kateeksi käy, kun lukee näitä suunnitelmia! Olisipa itselläkin paikka, jossa viljellä kasviksia. Minäkään en tiennyt, että tomaattia voi pakastaa sellaisenaan. Täytyypä pitää mielessä. Vaikka en itse viljelekään sen enempää kuin mitä ikkunalaudalla pystyn, hyödynnän kyllä satokausia ruokaostoksissani ja säilön vihanneksia sitten myöhempäänkin käyttöön.

    • Oliukava lukea suunnitelmiasi. Herneisiin annan vinkin, minkä sain tädiltäni: Tuoreet hiukan tuleentuneet herneet voi pakastaa sellaisenaan ja kun haluaa hernekeitto laittaa ne kattilaan veden (, lihan) ja mausteiden kanssa. Antaa porista tunninverran ja valmista tuli. Itse vielä vähän muussaan herneitä perunasurvimella niin tulee soseisempaa. Ei tarvitse liottaa eikä pelätä hampaiden puolesta jos joku herne olisi jäänyt kovaksi.

      Tuoreista herneistä tehty hernekeitto maistuu, no tuoreelta herneeltä. Eli jos haluaa perinteisemmän makuista kannattaa antaa herneiden tuleentua ainakin jonkin verran.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *