KESÄKUUN ALKUPUOLEN KUULUMISET KASVIHUONEESTA

Jotenkin hurjan malttamaton olo koko ajan kasvukauden suhteen. Tuntuu, että kaiken – kasvien kasvun, ensimmäisten satojen, kukintojen – pitäisi olla jo huomattavasti paljon pidemmällä kuin onkaan!

Ja sitten muistan,
että emmehän ole vielä edes
kesäkuun puolessa välissä!

Tämä koronakotoilun aikakausi maaliskuulta alkaen ja harvinainen koko kesän mittaisen kesäloman aloitus jo kesäkuun alusta lomautuksen merkeissä ovat sekoittaneet täysin sisäisen kalenterini!

Sen sijaan, että osaisin olla keskuun alkupuolen tunnelmissa, olo on koko ajan kuin kesää olisi jo hurjasti takana päin!

Toisaalta kasvihuoneessa, jossa kasvukausi on meillä ollut jo ennätyksellisen pitkään käynnissä, kesän merkit ovat huomattavasti pidemmällä kuin muualla pihassa – ehkä sekin sekoittaa ajatuksiani.

Tasan kuukausi sitten, 12.5., kasvihuoneessa näytti tällaiselle (kuva alla):
TOUKOKUUN LUMIMYRSKY JA KUULUMISET KASVIHUONEESTA

Aloitin tänä keväänä tomaatin taimien siirtämisen kasvihuoneeseen jo toukokuun alussa. Apuna kasvihuoneen kasvukauden pidentämisessä keväällä toimivat lämpöä varaava betonilattia, lämmitin sekä harsot.

Toukokuun loppupuolella purin harsot tomaattien ympäriltä ja nostin ne ylös kasvihuoneen kattorakenteisiin kesän auringonpaahteelta suojaaviksi verhoiksi, jotka laskeutuvat aivan lattiaan asti – jääden tomaattien ja kennoseinien väliin.

Kuulin, ettei kennokasvihuoneessa pitäisi periaatteessa olla ongelmaa auringon suhteen, sillä kennosto hajauttaa säteet, mutta viime kesänä paahtavimman seinusta puoleiset tomaatit näyttivät aivan palaneilta.

Mielenkiinnolla siis seuraan tämän vuoden taimia ja jos tomaatin lehdet näyttävät loppukesästä samalle kuin viime vuonna, joudun miettimään aivan uudelleen, että missä menee vikaan…

Sain mieheltä joululahjaksi kasvihuoneeseen kastelujärjestelmän, joka edelleen odottelee paketissa käyttöönottoa.

Kasvihuoneessa pyörii vielä muutaman viimeiset taimet, jotka pitäisi istuttaa tänään pikaisesti kasvimaalle ja kukkapenkkeihin. Niiden poistuttua tilaa viemästä pääsen viimein järjestelemään loputkin tomaatitkin oikeille paikoilleen ja voin alkaa tutkimaan, miten kastelujärjestelmä oikein toimiikaan.

Toki hieman mietityttää liittää kastelujärjestelmää kaivoveteen, jota nyt käytämme kasvimaan kastelussa, sillä vesi on todella viileää. Kasvihuoneessa kastelen kastelukannun kanssa lämpöisellä vedellä. Kasvihuoneessa sijaitsee vesipalju, josta aamuisin otan yön aikana lämmenneen veden kannuun ja lasken sitten paljun uudelleen täyteen kaivovettä lämpiämään.

Emme ole vielä asentaneet viime kesänä kovassa käytössä ollutta pumppua kanalan kupeessa olevaan sadevesisäiliöön – melkein lämmenneen sadeveden mieluiten liittäisin tuohon kastelujärjestelmään.

On ollut ilo huomata,
että tomaatin taimien aikainen siirto
kasvihuoneeseen näyttää
edesauttavan satokauden alkua!

Kaikki tomaatintaimet ovat jo kukassa – niin Moneymaker-, St. Pierre-, Roma– kuin Red Cherry -lajikekin – ja kasvihuoneessa on jo kymmenkunta raakilettakin noissa isoja tomaatteja tuottavissa lajikkeissa!

Vesimelonit viihtyvät
aurinkoisessa nurkkauksessaan
aivan kasvihuoneen eteläreunassa,
suorassa auringon paahteessa.

Tukikeppejä olen kaikille neljälle taimelle jo viritelly, mutta aika laiskoja ovat vielä niihin tarttumaan. Enemmänkin ovat nojailukeppeinä toimineet…

Paprikoita olen saanut istuttaa yhä vain suurempiin ruukkuihin, kun juuret tasaista tahtia alkavat ruukkujen pohjasta pilkottaa.

Tällä hetkellä kahdeksan paprikan taimea
kasvaa tukevasti kasvarin länsiseinustalla,
mihin iltapäivän ja illan aurinko paistaa lämpimästi.

Paprikatkin suojasin harsoverholla, eivätkä ainakaan näytä tilanteesta kärsivän.

Olin ajatellut kasvattaa paprikat avohyllyillä seinustalla, mutta näyttävät mokomat pituutta sen verran paljon venyvän, että ruukkujen vaihdon yhteydessä olen laskenut niitä jo alemmalle tasolle, etteivät ole aivan latvalehdet kennoseinässä kiinni.

Kattorakenteisiin ripustetussa amppelissa,
sekä ripustettavissa ruukuissa
viihtyvät basilikat.

Koska toivon niin valtaisaa tomaattisatoa, että saisin pakastettua talven pastakastikkeita varten omaa tomaattisosetta, olen laittamassa vielä lisää basilikaa kasvamaan.

Haluaisin nimittäin osan tomaattisoseista valmistaa omilla basilikan lehdillä maustettuna!

Katon rajassa roikkuu vielä kaksi tyhjää amppeliruukkua, jotka odottavat baslikan siementen kylvämistä – puuha, joka on jäänyt vielä odottamaan, silä avokasvimaa on viime päivinä vienyt sen verran paljon huomiota…

Tänään työlistalla on myös viimeisten ryhmäsamettikukkien, ’Carmen’ ja ’Petit Yeallow’, istuttaminen kukkapenkkeihin, sekä viljelylavoihin torjumaan tuholaisia.

Osan samettikukista olen jo istuttanut mm. kivipengerrykseen upotettuun terracotta -ruukkuun, terassin portaille alennusmyynnistä löytyneisiin sinkkiruukkuihin sekä leikkimökin kuistin kaiteeseen kiinnitettyyn emaliseen astiaan – tiedättehän, se sellainen vanha suolihuuhtelupönttö, jossa on nokka alareunassa? 🙂

Tänään onkin kasvihuoneessa tiedossa
viikoittainen lannoituspäivä.

Olen pitänyt perjantaita päivänä, jolloin sekoitan kasteluveden joukkoon Kekkilän luonnonmukaista tomaattilannoitetta.

Sain viime kesänä purkin lannoitetta kaupallisen yhteistyön merkeissä, ja rakastuin tuotteeseen niin, että kävin tänä keväänä ostamassa uuden purkin käyttöön.

Suositus tälle lannoitteelle
pohjautuu omaan käyttökokemukseen
– ei maksettu mainos!

Enemmän juttua kyseisestä lannoitteesta löytyy oheisesta linkistä:
LANNOITTEET KOTIPUUTARHAN KASVUN TUKENA

Aurinkoa alkavaan viikonloppuun!

Mies kertoi aamulla, että tänään on jo perjantai.

Olen jo itse niin onnellisesti lomatunnelmissa,
ettei päivien nimillä ole enää mitään merkitystä!

Kun kaikki turha kiire ja aikataulut otetaan pois,
jää jäljelle vain aurinkoisia puutarhapäiviä
ja sateisia käsityöpäiviä
– höystettynä retkillä ja pihapeleillä lasten kanssa!