KOTIPUUTARHURIN KUULUMISIA [#omavaraisuus, osa 6/2020]

KOTIPUUTARHURIN KUULUMISIA [#omavaraisuus, osa 6/2020]


Kauan kaivattu kesäkuu vihdoin täällä ja #omavaraisuus -sarjan kuukausittaisen postauksen aika!


Tällä kertaa blogeissa (linkit postauksen lopussa) kurkistetaan perinteiset kuulumiset omavaraistelun etenemisessä, sekä paneudutaan näihin mielenkiintoisiin aiheisiin:


Miten käytän satoa satokautena?
Villivihannekset
Kasvivärjäys
Tuholaisten torjunta


Omalta osaltani ajattelin kasvimaan ja kasvihuoneen kuulumisten lisäksi jakaa muutamia ajatuksia kesäkuun alun satokauden antimista ja sadon hyödyntämisestä, sekä pihamme tuholaisista – joita onneksi on (ainakin tällä hetkellä) vain vähän!


Edelliset tämän vuoden omavaraisuus -postausteni linkit löytyvät alta, jos et ole vielä niihin ehtinyt tutustumaan:


Tammikuu:
AJATUKSIA OMAVARAISTELUSTA KASVUVYÖHYKKEELLÄ 3 – MÄNTSÄLÄ


Helmikuu:
ENSIMMÄISIÄ KYLVÖJÄ ODOTELLEN, TALVEN HÄMÄRISSÄ ILLOISSA PUHDETÖITÄ TEHDEN


Toukokuu:
KOTIPUUTARHURIN TOUKOKUUN KUULUMISIA


Vaikka olen tänä vuonna ehtinyt osallistumaan vasta muutaman kerran tähän Omavaraisuus -teemaiseen yhteispostaussarjaan, ovat omavaraisuus ja kevään puutarhatouhut ylipäätään olleet kovasti käsittelyssä blogissa. Tästä linkistä pääset tutustumaan Omavaraisuus -aiheisiin teksteihini.

Piha 2.5.2020


Mutta aloitetaanpa kuulumisista ja omavaraistelun etenemisestä!


Piha ylipäätään on saanut hieman uutta ilmettä menneen kuukauden aikana. Kuva yllä on otettu toukokuun alussa ja kuva alla lähes tasan kuukautta myöhemmin.


Aiempi juttu pihan muokkaustöistä pengerryksin löytyy täältä:
RINNETONTIN MUOKKAUSTA KIVIPENGERRYKSIN


Tuossa välissä on ruohonsiemenet kylvetty kahdelle kuvassa näkyvälle tasanteelle, ja ihan pikkiriikkisen nurmi jo puskee esiin – toki todella turhauttavan hitaasti! Onni on ollut tämä koronakotoilu, sillä letkun jatkeena kastelemassa nurmialueita on saanut seisoa monta kertaa päivässä…


Myös pensasmustikat – Ainot ja Alvarit – ovat nyt kaikki päässeet paikoilleen pengerryksen reunalle, ja saaneet ympärilleen myös kuorikatteen.

Piha 31.5.2020


Harsojen alla kasvimaalla ovat aiemmin toukokuussa kylvetyt lajikkeet itäneet jo hienosti, ja nyt toukokuun lopulla kylvin seuraavan lajikkeita.


…Tosin kylvöhommat keskeytyivät viimeksikin jälleen kerran ja osa siemenistä edelleen odottaa pussuikoissa… Ehkä tänään, ehkä loppuviikosta… Huoah…


Toukokuussa tehdyt kylvötyöt kasvimaalle:


(Vinkvink, huhtikuun kylvöt löytyvät täältä.)


2.5. lavoihin kylvetyt lajikkeet:

  • Härkäpapu ’Red Epicure


19.5. lavoihin kylvetyt lajikkeet:

  • Herne ’Kelvedon Wonder’
  • Pinaatti ’Bazaroet’
  • Palsternakka ’Guernsey’
  • Punajuuri ’Chioggia’
  • Kehäkukka ’Orange King’


23.5. lavoihin kylvetyt lajikkeet:

  • Ruusupapu ’Preisgewinner’ (Liotin vuorokauden ennen kylvöä)
  • (Härkäpapu ’Red Epicure’ vielä kolmeen parvekelaatikkoon, itivät kasvihuoneessa hurjan nopeasti! Niin ikään vuorokauden liotin siemeniä ennen kylvöä.)


28.5. lavoihin kylvetyt lajikkeet:

  • Tilli ’Mammut’
  • Rukola
  • Pensaspapu ’Prelude’
  • Persilja (siemennauha)
  • Nauris ’Goldana’
  • Retiisi ’Saxa’
  • Lehtisalaatti ’Australialainen’
  • Bataviasalaatti ’Lollo Bionda’
  • Lehtisalaatti ’Red Salad Bowl’
  • Kehäkukka ’Orange King’
  • Kehäkukka ’Neon’
  • Isosamettikukka


1.6. vielä kylvämättä:

  • Lanttu ’Wilhelmsburger’
  • Porkkana ’Berlicum’
  • Herne ’’Kelvedon Wonder’ (lasten syötäviksi herneet)
Pinaatti
Keltasipuli
Härkäpapu
Ruusupapu


Avokasvimaalla (kuva yllä) on Timo -peruna itänyt jo hyvin harson alla (oikeassa reunassa).


Kuvan vasemmassa laidassa harson alla ovat kasvaneet porkkanat (joilta poistin nyt menneenä viikonloppuna jo harson yltä), sekä herne keskimmäisen harson alla.


Nämä herneet – kolme pitkää riviä koko avokasvimaan pituisessa penkissä – ovat tarkoittu ruokaherneiksi. Eli niin tuoreina sosekeittoihin kuin säilöttäviksi pakastamalla. Lasten naposteluherneet kylvän vielä erikseen lavatarhaan.

Porkkana
Kesäkurpitsan nuput ja herneen taimi


Ehkä vähitellen uskallan ottaa harsot jo pois lavojen päältä… Tosin Suomen kesä on juurikin niin epävarma, että tasan tarkkaan saman tien iskee maahan taas 10cm kerros lunta…


Kasvihuoneessa on tällä hetkellä tiivis tunnelma!


Olen onnistunut mahduttamaan 18m2 kasvihuoneeseen reilusti yli 40 tomaattia (joista ~15 odottelee muuttoa Pohjois-Savoon isäni kasvihuoneeseen), parisenkymmentä suurehkoa maissia (jotka odottavat istutusta ulos lavoihin), kuusi kurpitsaa, viitisenkymmentä kesäkukan taimea (samettikukkaa, punakosmoskukkaa…), toistakymmentä lehtikaalia, kymmenisen paprikaa, kaksi ruukkua maissia, kolme avomaakurkkua, kolme vesimelonia, pari ruukkua basilikaa


Suurin osa noista siis siirtyy ulos tässä kesäkuun alkupuolella – pidän itse rajana sitä maagista kesäkuun 10.päivää – ja kasvihuoneeseen jää kesäksi vain tomaatit, vesimelonit, paprikat ja basilikat.


Viime kesänä oli kasvihuone ensimmäistä kertaa käytössämme ja tuosta kesäsätä on jäänyt monen monta oppia käteen!


Tänä kesänä olen mm. virittänyt harsot verhoiksi suodattamaan liikaa auringon paahdetta pois. Viime kesänä tomaatit kärsivät silminnähden, kun aurinko paistoi täydellä voimalla kennokasvihuoneeseen aamusta iltaan. Vaikka tontin laidalla onkin naapurin puustoa, on se sen verran matalaa, ettei armollista varjoa tule mistään suunnasta.


Viime kesänä kasvihuoneen tilan käyttö oli melko hätäisesti suunniteltua – lähinnä vain kannoin riemuissani taimet ruukuissa sekä kasvatussäkit sisään ja annoin kasvaa. Lopulta en meinannut ilman tuskastumista mahtua kävelemään kasvarissa, saati kastelemaan taimia tai poimimaan satoa…


Tänä kesänä olen oikeasti miettinyt, paljonko tomaatintaimia voin seinustoille ja keskikäytävälle asetella, miten sijoitan eri lajikkeet järkevimmin (mm. vesimelonit sinne, minne harsoista huolimatta paahtaa pahiten) ja kuinka saan (avohyllyin ja amppelein) hyödynnettyä neliöiden sijaan kuutiot!

Kuutiot hyötykäyttöön – tehokasta kasvatusta hyödyntäen niin lattiatilan kuin kattopalkit amppelein.


Olen myös kantanut kasvihuoneeseen puuritilät, joiden päällä tomaattien ruukut ovat. Betonilattia on mahdollistanut lämpöä varaamalla kasvihuonekauden aloituksen jo varhain (toki lämmittimellä tukien), mutta ei sen päälle suoraan kannata ruukkuja asettaa – multa pääsee kuivumaan liian hellposti!


Mies kävi tekemässä toukokuussa uuden terassin omistamansa rivitaloasunnon pihaan ja toi sieltä tullessaan valtavan kasan noita terassin myötä turhaksi jääneitä suuria puuritilöitä. Oli arvannut, että minulla saattaisi niille olla käyttöä… 🙂


Ruukkuviljelystä ja betonipohjaisesta kasvihuoneesta enemmän juttua:
LUONNONMUKAISTA KASVATUSTA RUUKUSSA JA KASVUSÄKISSÄ


Kävin tutustumassa viime viikolla myös naapuriimme, joka on asunut tonttinaapurinamme jo lähes vuoden, mutta emme ole koskaan osuneet juttusille. Toki hieman laiska olen ollut itsekin tekemään tuttavuutta ja toisaalta hänen pihansa on sen verran suojaisa, ettei sellaista luontaista naapurien moikkauskulttuuria ole päässyt syntymäänkään.


Hänen puutarhansa puolela on kuitenkin vuoden verran ollut maassa melkoinen kasa tontilta karsittuja pajuja, leikaatuja omenapuun oksia ja muuta mahtavaa tukikepeiksi taipuvaa materiaalia, joten rohkaisin mieleni ja kävin kysäisemässä, josko saisin käydä kasasta haalimassa hieman oksia puutarhani käyttöön.


Nyt on sitten oksia niin tukikepeiksi kasvihuoneeseen kuin avomaalle esimerkiksi herneiden tukien rakentamiseen runsaasti tulevillekin vuosille!


Kasvu näyttää lähteneen hyvin käyntiin kasvihuoneessa ja on ollut ilo huomata, että jo toukokuun puolella osa tomaatista on puhjennut kukkaan ja varkaitakin saa olla napsimassa runkotomaateista pois harva se päivä!


Tämä on ensimmäinen kesä, kun kokeilen kasvattaa vesimelonia (kuva yllä) kasvihuoneessa. Silloin hulluna hellekesänä (oliko se nyt sitten 2018?) minulla kasvoi vesimeloni avokasvimaalla ja tuotti satoa, joten odotukset ovat korkealla!


Kurpitsan kanssa minulla kävi hieman höpsösti…. Oli tarkoitus kasvattaa vain pari kurpitsaa tänä kesänä ja esikasvatuksessakin ensin näytti sille, ettei yksikään siemen edes idä. Kylvin sitten muutaman siemenen lisää ja lopulta itikin kuusi siementä – joista kaksi oli niitä ensi kierroksella kylvettyjä mattimyöhäisiä!


Nyt sitten ihmettelen, minne oikein sijoittaisinkaan nuo neljä bonustaimea…


Näin toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa
pihan on vallannut hurmaava kukkaloisto
ja päätähuumaava tuoksu!


Tontin laidalla kukkii naapurin valtava tuomi (vaiko syreeni, sekoitan nämä kaksi aina!), jonka tuoksu tuo joka vuosi kesän mukanaan.


Istutin omaankin pihaan, kasvihuoneen kupeeseen, ikioman pihasyreenin tänä keväänä, mutta sen kukintaa saamme vielä odotella tovin.


Sen sijaan pihaan niin ikään tänä keväänä istutettu suklaakirsikkapuu (kuvat alla) kukkii kauniisti!


Tontin alaosassa puolestaan jo toista kesää majaileva kirsikkapensas ei ole osoittanut pienentäkään halukkuutta kukintaan…


Vanhat omenapuut tontin keskellä kukkivat myös valtavana kukkamerenä (kuva yllä) – jopa raasu talviomenapuu, jota jouduimme syksyllä leikkaamaan isolla otteella, kun osa oksista oli mennyt vuosien saatossa jo todella huonoon kuntoon. Nuoret omenapuut ovat kukinnassaan puolestaan huomattavasti maltillisempia.


Olen tänä keväänä entistä vahvemmin
omenapuiden syysleikkausten kannalla,
sillä ainoastaan pari hassua vesiversoa
kasvoi esiin keväällä, kun kevätleikkauksen
jälkeen puut ovat olleet täynnä versoja!


Pihalla kukkii myös pilariluumu (kuva alla) – jolle kaveria ei tänä keväänä löytynyt – ja mansikatkin lavoissa ovat puhjenneet jo kukkaan.


Puutarhavadelmat puskevat vahvasti uusia varsia ja pisimpiin onkin jo ilmestynyt merkkejä mahdollisesta ensimmäisestä kunnollisesta vadelmasadosta!


Ensi kesäksi suunnitelmissa laajentaa puutarhavadelmatarhaani tuplasti suuremmaksi näiden taimien juuriversoista.


Tänä keväänä olemme lisänneet marjapensaiden määrää kuudella uudella taimella ja nyt tuleva satokausi näyttää erittäin lupaavalle niin uusien kuin vanhojenkin pensaiden osalta! Tiedossa siis niin puna-, valko- ja mustaherukkaa kuin karviaistakin.


Henkisesti täällä jo valmistaudun kesän mehu- ja hillotalkoisiin…


Satokautta on päästy aloittamaan täällä
jo toukokuussa aivan ennätyksellisen
raparperisadon myötä!


Neljä suurta ja vanhaa raparperintaimea tuottaa tälle perheelle enemmän raparperia kuin ehdimme tuoreeltaan hyödyntämään tai edes kunnolla säilömään!


Tänä keväänä olen jo keittänyt ensimmäiset raparperimehut, sekä tehnyt hilloa kellariin.


Neljästä litrasta raparperia valmistui
kaksi litraa maustettua raparperimehua,
kaksi litraa raparperi-nektariinimehua
sekä kaksi litraa hilloa!


Koetan mahdollisimman pian ehtiä kirjoittamaan reseptit myös teille jakoon blogin kautta. Tuosta raparperi-nektariinimehusta tuli oikein erityisen herkkua kesäjuomaa, joka pääsi jo eilen terassikahvittelun tarjoiluihinkin mukaan!


Tuholaisia täällä meidän tontilla ei aivan valtavasti ole ollut riesanamme – onneksi.


Ehkä suurin ärtymyksen aihe ovat nuo kotilot (kuva alla), joille ei oikein tunnut edes mahtavan mitään. Sadesään jälkeen rutisee ja paukkuu aina kengän alla, kitkiessä saa kerätä näitä pois lavoista ja lavojen ympäriltä… Joka paikkaan ne pääsevät, eivätkä ne lopu ikinä!


Haaveissa muokata lavapuutarhasta tulevaisuudessa sellainen, että lavojen välissä olisi vaikka soraa, joka hidastaisi kotiloiden siirtymistä lavoihin. Nyt nurmipohjaisissa käytävissä nämä mokomat viihtyvät ja kiipeävät lavanreunoja pitkin sujuvasti taimien sekaan…


Jotain hyönteisiä, joiden lajikenimestä ei ole mitään aavistustakaan, on kesäisin lehtikaaliemme kiusana. Ne munivat lehtien sisäpinnalle ja nakertavat reikiä lehtiin.


Olen pyrkinyt keräämään ’saastuneet’ lehdet pois kasvimaalta pikaisesti, etteivät mokomat pääse seuraavan sukupolven kuoriuduttua jatkamaan tuhojaan ja sijoittanut lähtökohtaisesti jo lehtikaalien taimet hajalleen ympäri kasvimaata, että edes osa säilyisi ötökkäinvaasiolta. Kun ötököiden valtaamat lehdet kerää ajoissa pois, saavat seuraavat lehtikaaleista kasvavat lehdet olla täysin rauhassa ja syömäkelpoisina.


En siis ole välttämättä haka tuholaistorjunnassa, mutta olen oppinut rinnakkaiseloon näiden meidän pihan hyönteisten kanssa mahdolliset tuhot minimoiden.


***

TÄMÄ POSTAUS ON OSA OMAVARAISUUS -TEEMALLA KIRJOITETTUA SARJAA.


#Suuntanaomavaraisuus -sarjasta lisätietoja löytyy https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/


Sarja julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9.00 ja sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Vyöhyke 1

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/06/01/villivihannesten-ja-muun-alkukesan-sadon-hyodyntaminen

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2020/

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/06/kuupuutarhurin-tuholaisten-torjunta_1.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/06/myyrasota.html

Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/2020/06/01/suuntanaomavaraisuus-kesakuun-kiireet/

Ku ite tekee https://www.kuitetekee.com/2020/06/01/puutarha-satoa-jo-alkukesasta/

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-6/

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/06/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-6.html

Luontoannelifestyle https://www.luontoannelifestyle.com/blogi/?p=108

Caramellia https://caramellia.fi/kesakuu2020/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/06/suuntana-omavaraisuus-osa-6-miten-satoa.html

Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=4636

Airo ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/05/suuntana-omavaraisuus-2020-kesakuu.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20103

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Vyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=1079

Norja

Kalastaja kuivalla maalla