Kuulumiset esikasvatus- ja koulimispuuhista

Kuulumiset esikasvatus- ja koulimispuuhista

Viikonloppu tuntui melkein nelipäiväiselle, kun varhaisesta aamusta pitkälle iltaan touhuttiin kotosalla – ja pääasiassa ulkosalla upean aurinkoisessa ja lämpöisessä kevätsäässä!


Mies pyöräytti näppärästi meille kaivatut portaat parvekemalliselta terassilta takapihalle lauantaina, joten kaivoimme samaan vauhtiin myös terassikalusteet jo paikoilleen ja pääsimme nauttimaan kahvihetket ulkona. Palaan noihin portaisiin myöhemmin ihan omassa postauksessa kuvien kera.


Pääsin myös rapsuttelemaan ja kitkemään kasvatuslavoja puutarhaan, rakentamaan tiilireunustaa luumupuun ympärille rakentuvaan perinneperennapenkkiin ja puhdistettiin myös pihapiirin linnunpönttökin, johon uusia asukasehdokkaita lentelikin jo sunnuntaina asuntonäytölle. Toivottavasti saamme ihanan pienen perheen naapuriksemme!


Puuhaa riitti myös sisätiloissa, sillä perjantaina menetin hermoni #koronakotoilu -kaaokseen ja ulkoistettuani perheen miehet pihalle, suoritin vauhdikkaan siivouksen musiikkia huudattaen. Suorastaan terapeuttista!


Niin ikään terapeuttista toimintaa oli tarttua verannalla odottaneeseen tomaatintaimien koulintaurakkaan!


Ja kun puhun urakasta, tarkoitan todella urakkaa – en muutaman taimen siirtoa purkista toiseen…


Valokuvassa alla näkyvät Moneymaker -taimet. Kylvin siemeniä 15, joista iti ja on nyt koulittu menneenä viikonloppuna 13 hyvinvoivaa taimea.


Puutarhapäiväkirjasta lunttasin, että kylvin taimet 9.3. muovirasioihin, ja koulin ne jo ensimmäisen kerran omiin pikkupurkkeihin 21.3. Sen verran vauhdikkaasti mokomat venähtäneet – niin latvustosta kuin juuristaankin – että eilen, 29.3., piti aloittaa uusi koulimiskierros.


Moneymaker onkin yksi tämän vuoden lajikeuutuuksia kasvihuoneessamme!


Myös Roma -lajikkeen taimet (kuva alla) nauttivat kaakosta luoteeseen, läpi päivän paistavasta auringosta verannalla!


Omasta mieletäni olin kylvävinäni 14 siementä, mutta ensimmäisellä koulintakierroksella 20.3. taimia olikin 16! Nakkisormet….


En mielestäni ole aiemmin kokeillut myöskään Roma -tomaatin kasvattamista, mutta tänä vuonna koetin valita enemmän ’normaalinkokoisia’ tomaatteja tekeviä lajikkeita, kuin mallia kirsikka.


Suurin osa jogurttipurkeista, joita tänä vuonna esikasvatuksessa käytin ensimmäisellä koulimiskierroksella, on itse asiassa jo viime keväänä kertaalleen samassa touhussa käytettyjä! Ja vahvasti näyttää sille, että tämänkin esikasvatuskauden päätyttyä pesen purkit ja pistän talteen odottamaan ensi kevättä.


Ei kierrätystä, mutta uusiokäyttöä parhaimmillaan!


Ja uusiokäytöstä puheenollen, työhuonetta siivotessa löysin kassillisen tyhjiä kahvipusseja, joita olin säästellyt askartelukäyttöön useamman vuoden. Koska tiedän, etten tänä(kään) keväänä ole niistä mitään näpertämässä, päätin ottaa pussit hyötykäyttöön esikasvatuksessa.


Tähän asti olen suosinut maitopurkkejajoita niitäkin käytin eilen kymmenkunta tomaattien koulimiseen – mutta tähän vinkkiin törmäsin muistaakseni Instagramissa aiemmin keväällä ja päätin ottaa itsekin kokeiluun.


Kahvipussi on siitä kätevä, ettei se päästä vettä läpi ja se kasvaa korkeutta tomaatin mukana!


Eli hetkeen ei tarvitse siirtää taimea taas uuteen, syvempään astiaan, sillä varren kasvaessa voi pussin reunaa kääriä ylöspäin ja täyttää pussukkaa mullalla, jolloin vartta saa helposti piilotettua multakerroksen alle ja tomaatti kasvaa vahvempivartisena.


Tässä alla valokuvissa (2 kuvaa) näkyykin, kuinka pikkiriikkisestä muoviruukusta siirrän taimen kahvipussiin niin, että sen varresta jää huomattavasti pituutta mullan alle.


Hieman jännitän miten tuo kahvipussin foliopinta vaikuttaa mullan lämpenemiseen, joten jännityksellä jään seuraamaan, lisääntyykö taimien kastelun tarve.


Vahvarunkoisen tomaatin kasvattamiseen olen saanut ohjeen – tuon koulimisessa varren multaan upottamisen lisäksi – että todella maltillisesti kastelua ja mahdollisuuksien mukaan lisävalo.


Lisävaloa taimillani ei ole tänäkään vuonna – tosin tila itsessään on jo niin valoisa, että luotan luonnonvalon määrään. Verannalla on myös ihan mielettömän lämmin näin kevättä ja kesää kohti, kun aurinko paahtaa suurista ikkunoista sisään läpi päivän…!


Tässä vaiheessa esikasvatusta olen aina luottanut oman kanalan munankuorten voimaan.


Jokaiseen esikasvatuspussiin ja -maitopurkkiin sekoitan pohjalle mullan sekaan kananmunarouhetta, jota pitkin talvea morttelin kanssa keittiössä hienonnan talteen.


Vasta, kun taimet ovat niin suuria, että siirrän ne isompiin ruukkuihin, aloitan niiden lannoittamisen luonnonmukaisella tomaattilannoitteella.


En ihan kaikkia taimia ehtinyt sunnuntaina koulimaan – jouduin piipahtamaan rajan takana Päijät-Hämeessä, mikä oli ehkä poliisiratsioineen jännittävin kokemukseni vuosikausiin – joten tänään taas illalla saan viettää omaa #koronakotoilu -aikaa sormet mullassa.


Muistin muuten näissä puuhissa, mikä on minun lempituoksuni keväässä!


Talven minulle tuo vaniljan- ja joulun hyasinttien tuoksu, mutta keväisen mielen minulle luo tomaatintaimien tuoksu, joka leijailee nenään, kun tomaatin taimea koskettaa! Olin jo kokonaan ehtinyt sen unohtaa menneen pitkän talven aikana…


Roma– ja Moneymaker -lajikkeiden lisäksi koulin St.Pierre -tomaattien taimia isompiin astioihin, joita niitäkin iti 18 kylvetystä siemenestä mahtavat 15 taimea!


Ja – koska nuo NELJÄKYMMENTÄNELJÄ taimea eivät olleet vielä riittävästi – kylvin reilu viikko sitten (21.3.) vielä vanhan Red Cherry -pussin siementen jämät multaan.


12/2018 vanhaksi menneistä siemenistä koulin eilen vielä 18 taimea kirsikkatomaattia!


Koskaan ei kannata sokeasti luottaa pussien päivämääriin, sillä hyvin säilytetyt siemenet voivat hyvin säilyä yli parasta ennen -päiväysten.


Turhaan olisin ostanut uuden pussin siemeniä ja heittänyt nämä roskiin!


Täällä siis nyt elellään 62 tomaatintaimen kanssa…!


…Ja kirosin viime vuonna jo reilun neljänkymmenen taimen kanssa loppukeväästä, kun veranta oli yksi viidakko, missä ei mahtunut enää liikkumaan…


Mies jo ehdottelikin, että virittäisimme kasvihuoneen lämmityksen ja siirtäisimme mahdollisimman aikaisin taimet sinne – pois jaloista verrannalta.


Päivisin täällä on ollut jo näin maaliskuun lopussa todella lämmintä, kun aurinko suorastaan paahtaa tähän tuulensuojaisaan etelärinteen tonttiin, mutta iltaa kohti on saattanut laskea lämpötilan jopa nollaan.


Eli ehkä joudumme tänäkin keväänä sietämään pientä ahtautta verannalla, jotta pääsemme nauttimaan herkullisista tomaateista kesällä – ja toivottavasti myös pitkin tulevaa talvea!