Lannoitteet kotipuutarhan kasvun tukena

Lannoitteet kotipuutarhan kasvun tukena


Kaupallinen yhteistyö: Kekkilä Garden


Ensimmäistä kertaa kotipuutarhurivuosieni aikana kasvihuoneessani on heinäkuun alussa lukematon määrä tomaattien raakileita! Mikä vielä ihmeellisempää, ensimmäinen raakile ilmestyi jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla.


Jopa ’ROMELLO’ amppelitomaatit, jotka kylvin mattimyöhäisenä huhtikuun lopulla, ja joiden en uskonut ehtivän riittävään kasvuun lyhyen esikasvatuksen vuoksi, ovat valtavilla taimilla sekä täynnä kukkia ja pieniä raakileita!


Tästä ihmeestä en pysty pelkästään uutta kasvihuonettamme kiittämään, sillä vastaavaa kasvua en ole vanhassakaan kasvihuoneessa kohdannut.


Syyn tomaattien menestyksekkääseen kasvuun täytyy siis löytyä tällä kasvukaudella testaamistani Kekkilän tuotteista;

Luonnonmukainen tomaattimulta
Luonnonmukainen tomaattilannoite


Kirjoitin kuukausi sitten blogiin juttua tuosta Kekkilän luonnonmukaisesta tomaattimullasta, sekä luonnonmukaisesta kasvatussäkistä, jossa kurkuntaimeni tällä hetkellä niin ikään kukkivat. Kannattaa tutustua tekstiin, jos et vielä ole ehtinyt, sillä kirjoitin ylös myös kaikki isältäni perimätietona saadut, puutarhakirjoista lukemani ja itse kokeilemalla testatut vinkit tomaattien kasvatukseen.




KEKKILÄN LUONNONMUKAINEN TOMAATTILANNOITE


Tämä on ensimmäinen vuosi, kun olen tukenut tomaattien kasvatusta lannoitteilla – siis purkista kaadettavalla. Aiempina kesinä olen antanut taimille esikasvatusvaiheessa vain oman kanalan munankuorista tehtyä mursketta ja lisäillyt kesän mittaan tuoretta heinäsilppua katteeksi.


Olen kasvanut maalla, ennen sotia syntyneen, nykyisin eläkkeellä olevan maatalouslomittajan tyttärenä – joten voitte kuvitella, ettei isäni puutarhassa juuri lannoitettu kuin keväisin kanankakalla, kompostilla ja sillä heinäkatteella. Pienestä pitäen olen oppinut luonnonmukaiseen viljelyyn – siis ilman ylimääräisiä kemikaaleja tuotettuun satoon – ja sen merkitykseen ihmisen terveydelle. On siis ollut itsestään selvää, etten ole halunnut rasittaa perhettäni lannoitteilla, joihin en luota.


Tutustuin pitkin mennyttä kevättä Kekkilän luonnonmukaiseen tomaattilannoitteeseenja muihin luonnonmukaisiin tuotteisiin, joita Kekkilän valikoimasta löytyy runsaasti – ja lopulta otin rohkeasti yhteyttä Kekkilään; tässäpä tuote, jota ehdottomasti tahdon testata!


…Ja kuten blogiani pidempään lukeneet jo tiedättekin, pidän vahvaa linjausta siitä, että esittelyyn pääsevät ainoastaan tuotteet joita olen itse testannut ja joihin luotan täysin. Ja tällä(kin) kertaa kerron tuotteista, joiden käyttöä aion jatkaa tulevinakin vuosina.

Vanha kahvikuppi on ollut omaan makuun soveltuvin mitta-astia: tomaateille 1 kupillinen tomaattilannoitetta sekoitettuna 10 litraan vettä (iso kastelukannullinen) ja kurkuille olen annostellut puolikkaan kupillisen samaiseen 10 litran vesimäärään.


Kekkilän luonnonmukainen ja täysin kasvipohjainen tomaattilannoite sopii niin runsaasti ravinteita (kuten kaliumia) tarvitseville tomaateille, paprikoille ja chileille, mutta myös muille vihanneksille, kuten kurkuille ja kurpitsoille.


Hurautin lannoitetta vahingossa myös appelsiinipuun taimelle, joka intoutui kasvattamaan uusia lehtiä hurjasti (kuva alla)! Nyt kaikki neljä appelsiinipuutamme saa viikoittain tomaattilannoitetta.

Koko tuo appelsiinipuun latvaosa käteni pitelemästä kohdasta ylöspäin on ilmestynyt parissa viikossa!


Tänä kesänä paprika ei kuulunut ’kasvatussuunnitelmaani’, mutta pienempi poika kylväessään appelsiininsiemeniä oli ilmeisesti heittänyt sekaan myös kaupasta ostetun paprikan siemeniä ja nyt kasvihuoneessamme kukkii kaksi tukevaa taimea!


Jännittävää siis seurata, millaisia paprikoita näistä sokkona kylvetyistä taimista saamme. Muutamia alkuja jo lakastuneiden terälehtien keskeltä jo pilkistelee, mutta voikohan noista vielä päätellä edes lopullisen paprikan väritystä…?


Niin ikään paprikat ovat saaneet viikoittain annoksen tomaattilannoitetta, ja näyttävät siitä tykänneen; suuremmassa taimessa on yhteensä kymmenisen kukintoa, nuppua sekä paprikan alkua!

Ilo huomata kuinka kaupasta ostetusta paprikasta talteen kerätyt ja vesilasin kautta multaan kylvetyt siemenet voivat kasvaa satoa tuottaviksi taimiksi. Tämä ei aina ole nimittäin itsestäänselvyys!


Ehkä parasta näissä paprikantaimissa on niiden kasvun tuottama ilo pienelle puutarhurinalulle; hän on itse siemenet kerännyt talteen, äidin avustamana ne kylvänyt, omalla ikkunalaudallaan esikasvattanut ja nyt päivittäin niiden kukintaa kasvihuoneessa seurannut.


Ja mikä riemu olikaan huomata kuinka valkoiset kukkaset muuttuvat yksitellen pieniksi, vihreiksi paprikan aluiksi!

Siinä missä samettikukat, tomaatit ja auringonkukat nauttivat tasaisesta valosta kasvihuoneen keskelle sijoitettuna, tuntuvat eteläreunaan sijoitetut tomaatit taas hieman kärsivän keskipäivän paahtavasta auringonpaisteesta.


Koko kasvihuone, 18m2 laidasta laitaan on täynnä viherrystä!


Reilut neljäkymmentä tomaatin taimea, kurkut, paprikat, basilika, appelsiinipuut, samettiruusut, auringonkukat ja viimeiset kukkapenkkiin istutusta odottavat punapäivänkakkarat ovat vallanneet lähes kaiken lattia- ja pöytätilan!


Ensi vuonna ehkä hieman maltillisemmin kenties…?


Oppikokemuksena tulevalle vuodelle on muistaa sijoittaa tomaatit kasvihuoneen pohjoispäätyyn ja sieltä itä- ja länsipuolen seinustoja pitkin peremmälle kasvihuoneeseen. Nyt eteläreunaan sijoitetut tomaatin taimet (kuva yllä) kärsivät nimittäin hieman keskipäivän paahtavasta auringosta.


Kekkilän luonnonmukaisiin kasvatussäkkeihin istutetut kurkut voivat myös vahvasti kasvihuoneen seinustalla. Kukkasia on hurjat määrät ja tukinaruja pituutta venyville versoille olen päässyt myös virittelemään kasvatussäkkien ylle.


Kurkkuja olen niin ikään lannoittanut tomaattilannoitteella, mutta annostellut huomattavasti pienemmän määrän lannoitetta suhteessa vesimäärään: ~½ kahvikupillisen 10 litraan vettä (tomaatit saavat 1 kahvikupillisen samaan vesimäärään).


Kastelen kurkkuja pääasiassa kasvatussäkkeihin leikattujen istutusaukkojen kautta, mutta välillä lorautan pienen määrän vettä myös multaan suuaukko edellä upotetun, pohjasta auki leikatun muovipullon kautta – erityisesti jos tiedän, että olen helteisen päivän pois kasvien ja kastelukannujen ääreltä. Näin kastellessa tulee olla tarkkana, ettei kastele liikaa kerralla – vesi ei saa jäädä seisomaan kasvatussäkin pohjalle!

Tuunasin kasvatussäkkeihin muovipullojen avulla kastelua helpottavat kanavat saada vesi paremmin suoraan juurille.


Paprika ei ollut ainoa iloinen yllätys esikasvatettujen taimien joukossa; amppelitomaattien siementen joukkoon oli eksynyt ilmeisesti jo siementoimittajan toimesta yksi vieras siemen ja kovasti keväällä Instagramissakin ihmettelin tomaatin kanssa samassa esikasvatusastiassa kasvanutta taimea.


Kiitos kaikille, jotka lähditte mukaan pohtimaan mahdollista lajiketta taimen lehdistä päätellen – jännitys on nyt viimein ohi, kun pitkän, maata pitkin kasvavan taimen varteen on ilmestynyt useampikin vesimelonin alku!


Koska vesimeloni edelleen kasvaa samaisessa suuressa ruukussa kuin amppelitomaatti (näiden kahden juuret olivat niin hyvin ehtineet kietoutua toistensa ympärille, ette raaskinut yrittää niitä erottaa toisistaan), on sekin saanut annoksensa tomaattilannoitetta. Tosin tähän ruukkuun olen koettanut muistaa kaataa saman miedomman annoksen kuin kurkuille.



KEKKILÄN KASTELULANNOITE


Toinen tänä kesänä kokeilussa ollut lannoite on Kekkilän kastelulannoite, joka on yleislannoite puutarhaan, parvekkeelle ja kasvihuoneeseen.


Kastelulannoitetta käytetään kaikille pihan kasveille pääasiassa toukokuulta elokuulle, mutta yksivuotisia kesäkukkia suositellaan lannoitettavan pitkälle syksyyn, jotka runsas kukinta voitaisiin varmistaa mahdollisimman pitkään.


Itse olen tätä hoitolannoitetta antanut kesäkuun mittaan pihan perennoille ja kesäkukille ohjeen mukaisesti joka toinen viikko. Myös mm. puutarhavadelman tänä kesänä istutetut taimet, angervot, auringonkukat ja nuori kirsikkapensaan taimi ovat saaneet samaista lannoitetta.


Kasvihuoneessa, tai kasvimaalla, en tätä lannoitetta ole ottanut käyttöön. Kasvihuoneen kasvit lannoitan ainoastaan tuolla alussa esittelemälläni luonnonmukaisella tomaattilannoitteella ja kasvimaa ainakin tällä erää saa pärjätä ihan vain tuoreella heinäkatteella. Perunapeltoon käänsimme keväällä sinne syksyllä kanalan siivouksen yhteydessä maatumaan viedyt pehkut oman kanalan luonnonmukaisilla lannoitteilla höystettynä.


…Ehkä näistä käyttökokemuksistani innostuneena otan ensi kesänä kokeiluun Kekkilän luonnonmukaisen kasvimaalannoitteen, joka on luontoa säästävä kierrätyslannoite vihanneksille ja juureksille.

Kekkilän kastelulannoitetta annostelen puutarhan perennoille, kesäkukille sekä muille hoitolannoitetta kaipaaville lajikkeille 2 mittalusikallista ja sekoitan sen hyvin 10 litraan vettä.


Helppokäyttöisen, nestemäisen tomaattilannoitteen jälkeen rakeinen koostumus hieman jännitti, mutta lannoite liukenee kasteluveteen helposti ja kastelukannullisen valmistaminen on nopeaa ja todella vaivatonta.


Myös yksi syy, miksi olen ollut hidas innostumaan kasteluveteen sekoitettavista lannoitteista, on ennakkoajatus, että se tekisi kastelusta työlästä ja veisi paljon aikaa.


Iloinen yllätys olikin huomata, että nopeasti kastelukannuun valmistettavat lannoiteannokset viikon (tomaattilannoite) tai kahden (kastelulannoite) välein eivät ole kuormittaneet puutarhassa työskentelyä juuri lainkaan!


Kekkilän kastelulannoite sopii myös kodin ruukkukasveille, jolloin lannoitetta annostellaan pienempi määrä (0,5-1,5 mittalusikallista 10 litraan vettä). Olen laiskana lannoittajana käyttänyt huonekasveille lannoitetikkuja, mutta nyt, kun pitäisi juuri vaihtaa uudet tikut ruukkuihin, otankin kastelulannoitteen kokeiluun huonekasveillekin.


Tänä kesänä isäni puutarhasta siirretyt pionit ovat kukkineet ennätyksellisen runsaasti. Violeteista, valtavista ja hieman piparkakkumaiselle tuoksuvista kukinnoista on saatu nauttia tänne heinäkuulle asti, eivätkä tänä kesänä edes heinäkuun alun rankkasateet pilanneet kukintaa.


Aloitin keväällä niiden lannoittamisen Kekkilän kevätlannoitteellatämä vuosi oli ensimmäinen, jona käytin kevätlannoitettakin paketista – ja jatkoin luontevasti kastelulannoitteella lannoittamista joka toinen viikko.


Ja vaikka kukinta tässä lähiaikoina varmaan vähitellen lakkaa, saavat pionit lannoitetta koko kasvukauden loppuun asti. Tosin kastelulannoitteen sijaan ajattelin kokeilla vielä Kekkilän syyslannoitetta, jota annetaan heinäkuusta syyskuuhun puutarhan monivuotisille kasveille. Syyslannoite sisältää fosforia ja kaliumia, jotka auttavat kasveja tulevan talven yli ja antaa eväitä kevään kukintaan.


Myös pihamme kesäkukat saavat joka toinen viikko kasteluveden mukana kastelulannoitetta.


Tänä kesänä talomme parvekemallinen terassi valmistuu viimein, joten ensi kesänä tulen hulluttelemaan kesäkukkien kanssa aivan uudella innolla. Olisi mahtavaa, jos kastelulannoite tosiaan auttaisi pitämään kukinnan runsaana läpi kesän – silloin kesäkukkiin voisi investoidakin hieman enemmän – joten mielenkiinnolla seuraan, kestääkö kukinta kesäkukissa näin lannoitettuna pidempään kuin aiempina kesinä pelkällä vedellä kasteltuina.


Palaan näihin kokemuksiin vielä myöhemmin uudelleen!


Kiitos Kekkilä näistä mahtavista tuotteista!


Huikeaa löytää tällaisia tuotteita, joita voi ilolla ja lämmöllä suositella muillekin kotipuutarhureille!


Sadonkorjuuta odotellen ja kukkivasta puutarhasta nautiskellen….!