Vanhan puuverstaan uusi elämä / The new life of an old carpenter's workshop

#MUOVITONARKIHAASTE – tartuthan sinäkin tähän!?!

#MUOVITONARKIHAASTE – tartuthan sinäkin tähän!?!

Tässä ruuhkavuosiarjessa, jossa rimpuilen ajan rajallisuuden ja erilaisten stressinaiheiden keskellä, koen vielä kaiken huipuksi ihan huutavaa ahdistusta perheemme aiheuttamasta muovijätteestä! Onko tunne tuttu?

Olen omilla arjen toimillani jo viime vuosina kovasti koettanut pienentää omaa ja perheemme hiilijalanjälkeä, mutta on asioita, joihin en ole vielä jaksanut/ehtinyt/malttanut tarttua – kuten oman kompostorin hankinta – tai joihin olen saanut tartuttua kunnolla vasta viime aikoina. Yksi näistä on arjen muovijätteen vähentäminen.


Miten sitten olen pyrkinyt pienentämään hiilijalanjälkeä ja pelastamaan edes piskuinen palasen maapalloa arjessamme noin yleensä?

  • Käytämme 95% ainoastaan kestokasseja tai bio- tai paperipusseja
    • Kauppakasseina käytössä on kestokassit
    • Hedelmäosastolta kerään hedelmät joko bio -tai paperipussiin, kumpia nyt vain on saatavilla
      • Vinkvink: Jos kaupassa on tarjolla vain muovipusseja hedelmäosastolla, niin voit kipaista leipomopuolelta paperipussin.
    • Omat ja lapsien eväät pakkaan joko vanhoihin, monen monta kertaa uudelleenkäytettyihin hedelmäpusseihin, joita kaappiin on jäänyt pyörimään huolettomilta muovivuosiltani tai paperisiin leipäpusseihin. Jopa jostain kotiimme eksyneet muutamat muoviset hedelmärasiat (esimerkiksi viinirypälerasiat) pääsevät uudelleen ja uudelleen käyttöön.
    • Roskapusseina käytämme mm. kaikki pakkausmuovipussit, joita esimerkiksi remontin aikaan rakennustarvikkeiden mukana kertyi kotiin tai joissa elintarvikkeita myydään, kuten leipäpussit. Tai jos netistä olemme tilanneet vaatteita, niin niiden pakkausmuovipussit päätyvät luontevasti roskiksiksi.
      • Emme ole enää aikoihin ”joutuneet ostamaan” roskapusseja, sillä tähän tarkoitukseen hyödynnettäviä pusseja löytyy aina! Pussin koko voi joskus pienempi, joskus suurempi, mutta yhtä lailla niissä roskat saa roskalaatikkoon.

  • Pyrimme kierrättämään mahdollisimman paljon, ja olemme saaneetkin viimeisen puolen vuoden aikana pienennettyä kaatopaikkajätteen määrää merkittävästi; ennen 2krt/kk kävi jäteauto tyhjentämässä täynnä tursuilevan roskiksen ja sekajätesäkki vietiin keittiöstä roskalaatikkoon lähestulkoon päivittäin! Nyt meille riittäisi tyhjennyt kerran kuukaudessa – ja tähän tähtäämmekin ensi kesänä, kun kompostorin hankinta näillä näkymin on edessä.
    • Paperit, pahvit, lasi, muovipullot, tölkit, metallit, paristot, muovit, vaatteet menevät kierrätykseen.
    • Biojäte menee osittain kanoille appeeksi, osittain edelleen sekajätteeseen…

  • ~80% omista ja ~50-70% lasten vaatteista on kierrätettyjä. Pienempi pojista käyttää lähes kaikki isommalta pojalta pieneksi jääneet vaatteet ja kengät, vain ne vaatteet, joita isoveikalta ei ole jäänyt, ostan uutena tai kirpputoreilta. Isommalle pojalle ostan suurimman osan vaatteista uusina jo senkin takia, että ne jäävät kuitenkin suhteellisen vähän käytettyinä pienemmälle veljekselle. Pian 11-vuotias poika kasvaa sellaista tahtia, ettei vaatteet ehdi ennen pieneksi jäämistä juurikaan kulua. Pienemmältä pojalta pieneksi jääneet vaatteet olen joko lahjoittanut kummilapselleni ja osan myynyt eteenpäin kirpputorilla.

  • Taloa lämmitetään mm. ilmavesilämpöpumpulla (vesikiertoiset patterit makuuhuoneissa) ja varaavalla pönttöuunilla. Myös sauna on puulämmitteinen (toki tuosta puulämmityksestäkin on kiistelyä, että tuhoaako sekin ilmakehän…). Alakerta + yläkerran wc- ja suihkutilassa sekä verannalla on lattialämmitys.

  • Suihkussa ei asuta ja lämmintä vettä ei tuhlata ehdoin tahdoin; esimerkiksi hiuksiin shampoota laittaessa ei vesi juokse hukkaan vaan suihku sammuu siksi aikaa. Suihkujen keston pyrin myös pitämään mahdollisimman lyhyenä.
    • Tähän oli helppo tottua edellisessä vuokrakodissa asuessa, missä vesipumppu reistaili ja vesi saattoi loppua, jos suihkua ei sammuttanut aina välissä ja odottanut, että pumpun hyrinä lakkasi…. Tapa jäi päälle ja hyvä niin!
    • Tiesitkö muuten, että 1 minuutti suihkussa kuluttaa keskimäärin 15 litraa vettä?! Eli suihkussa pakkaspäivinä lämmittely syö niin luontoa kuin kukkaroakin. Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140l/asukas/vrk – meidän nelihenkisen perheen ensimmäisen Villa Kotirannassa asutun vuoden vedenkulutus oli kaikkineen 69m3/vuodessa, eli palttiarallaa ~50l/hlö/vrk!

  • Koetan olla mahdollisuuksien mukaan etäpäivillä kotikonttorilla, jotta autoilumatkat Helsinkiin jäisivät minimiin. Julkista liikennettä en yksinkertaisesti pysty työmatkaan hyödyntämään, joten tämä yksityisautoilu on paheeni, josta en taida eroon päästä.

  • Pyrin edes kerran viikossa tekemään kotona perheelle kasvisruokaa. Kokonaan kasvisruokaan ei tämä lihaa rakastava perhe pysty hetkessä taipumaan, mutta onneksi muksuille kasvikset maistuvat ja esimerkiksi kasviskeitot ja wokit häviävät vauhdilla parempiin suihin.

  • Pyrin käyttämään mahdollisimman vähän maitotuotteita. Uskon vahvasti, ettei aikuisen tarvitse maitoa juomalla juoda, kalsiumin lähteitä on monia muitakin (aiheesta muuten hyvä artikkeli täällä: Hyvä Terveys). Sen sijaan käytän esimerkiksi soija- ja kauratuotteita, mutta maitotuotteina menee vielä juusto, ruokakerma (tämä pitäisi korvata myös soijavaihtoehdolla) ja kermaviili.

  • Elän kovassa uskossa, että oma maailmaa pelastava tekonsa on myös tuo keittiöpuutarha, hedelmätarha ja kotikanala tuossa pihapiirissä.

  • Jälkipolvilleni pyrin jättämään (ihanan isäni avulla) terveen ja luontevan suhteen luontoon. Isompi poika rakastaa kalastusretkiä ukin kanssa ja pienempi poika voisi samota metsissä päivät pitkät ihmettelemässä sieniä, tutkimassa kannonkoloja ja hyppimässä sammalmättäältä toiselle. Lapset ovat myös päässeet opettelemaan kasvimaan pitämistä kylvämällä, istuttamalla, kitkemällä, kastelemalla ja korjaamalla satoa.





Aiemmin syksyllä ajattelin, että teen tästä – muovittomampaan arkeen tarttumisesta – uuden vuoden lupaukseni, mutta miksi ihmeessä olisin venyttänyt aloitusta monen kuukauden päähän, kun pystyin aloittamaan heti?!

Päätin toteuttaa tämän haasteen kolmessa vaiheessa – ja haastan sinut osallistumaan kanssani muovittomamman arjen tavoitteluun! 


Mitä tämä sitten tarkoittaa?

****


Vaihe 1 – pohjatyö: MUOVIKUU / Tammikuu 2019

Tammikuun ajan tarkastellaan rehellisen raadollisesti, kuinka paljon muovia menee kuukaudessa roskiin. Tammikuun aikana ei muuteta kulutustottumuksia, vaan ostetaan edelleen ne aivan samat tuotteet, mitä jokaisena muunakin kuukautena.

Tammikuu on myös aikaa tutustua muovin kierrättämiseen – olen itsekin oppinut melkoisesti viime kuukausien aikana! Hyvät ohjeet kierrätyksen aloittajalle löytyy Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n sivuilta – sekä lista paikkakuntasi Rinki -pisteistä, jonne voit jatkossa muoviroskat viedä.

Motivoidakseni teitä haasteeseen, keräsin itse jo joulukuun aikana kaikki muoviroskat erilliseen roskikseen, jotta näemme omin silmin muovin määrän kuun lopussa.

Lopputulos oli aika hirveän suuri kasa muovia, mutta olin jo henkisesti valmistautunut järkyttymään – ja sitä kautta löytämään entistä enemmän tarmoa jatkaa valitsemallani tiellä.

Tässäpä kuva meidän nelihenkisen perheen joulukuun muoviroskan määrästä – kyseessä siis ihan ARJEN muovit, joulu sesonkina toi tähän kasaan ainoastaan 2 suklaakalenterin muoviosaa sekä yhden Lego -pakkauksen muovit:


Jaathan tammikuun, MUOVIKUUN, päätyttyä valokuvan sinun muoviroskan määrästäsi? Voit jakaa kuvan blogissasi tai sosiaalisessa mediassa – käytäthän tunnistetta #muovitonarkihaaste, jotta kaikki kiinnostuneet löytävät kuvasi? Kiitos!



Vaihe 2: Tartutaan toimeen – VAIHTOEHTOJEN HELMIKUU 2019

Helmikuun ajaksi otan perheemme kauppareissut omalle vastuulle. Aion käyttää aikaa enemmän kaupassa ja tutkia vaihtoehtoja:

Mitä tuotteita pystyn ostamaan ilman pakkausmuovia tai edes pienemmällä muovimäärällä? Kuinka paljon on hintaeroa muoviin ja muuhun pakkausmateriaaliin pakatuilla tuotteilla? Löytyikö tuotteita, joita ei edes myydä muutoin kuin muovipakkauksessa? Joudunko kuinka paljon muuttamaan kulutustottumuksiani saavuttaakseni muovittomamman arjen?

Ihmettelyjä ruokakaupasta, kommentteja haasteeseen ja vaikka muovittomia tuotelöytöjä saa jakaa somessa tunnisteella #muovitonarkihaaste. Ehkä saamme myös tuotteiden valmistajia / jälleenmyyjiä havahtumaan muovittomiin vaihtoehtoihin?!



Vaihe 3: Tervetuloa maaliskuu – MUOVITTOMAMPI VUOSI 2019

Vaiheen kaksi havaintojen pohjalta teen lupaukseni, miten aion tulevaisuudessa kulutustottumuksiani päästäkseni mahdollisimman pieneen muoviroskan määrään.

Teen ainoastaan sellaisen lupauksen, jolla kulutustottumukseni muuttuvat, muovijätteen määrä vähenee ja johon todella aion sitoutua – en vain vuodeksi 2019, vaan tuleviksi vuosiksi.


****

Kuka lähtee kanssani kokeilemaan?!

Palaan tähän aiheeseen täällä blogissa haasteen edetessä, mutta sen vaiheita voi seurata myös Instagramissa tunnisteella #MUOVITONARKIHAASTE.

Sinä, joka rohkenet tarttua kanssani tähän haasteeseen:

  • Hihkaise alle kommentteihin ja tule jakamaan havaintojasi niin täällä blogissa kuin Facessa ja Instagramissakin. Seuraan mielenkiinnolla, millaisia havaintoja te teette haasteen edetessä – ja millaisiin muutoksiin päädytte!

  • Jaa kokemuksiasi ja ajatuksiasi somessa tunnisteella #MUOVITONARKIHAASTE, jotta voimme löytää helpommin toisemme somen ihmeellisessä maailmassa.

Haasta myös ystäväsi – varsinkin juuri se kaveri, joka ei koskaan ole pysähtynyt tämän aiheen ääreen!

JOUKOSSA ON VOIMAA!



4 thoughts on “#MUOVITONARKIHAASTE – tartuthan sinäkin tähän!?!”

  • Moikka, ehdin nyt käydä lukisemassa postauksesi tarkemmin ja hienon jutun laitoit vireille! Toivottavasti moni osallistuu tähän, itse yritän tarttua aiheeseen blogissa ensi viikolla.

    • Mahtavaa, että tartuit haasteeseen! Itsellä silmät kyllä aukesivat ja hieman järkytyinkin siitä kuukauden muovin määrästä – toivottavasti mahdollisimman moni tosiaan osallistuu haasteeseen ja löytää samanlaisen innon muuttaa omia tottumuksiaan!

  • “Löysin” tämän haasteen alunperin Pienenpieni farmi -blogin postauksesta ja kiinnostuin heti. Kirjoitan itse “puutarha” blogia nimeltään Maalaiskaupungin piha. Taidanpa tarttua haasteeseen. Ja kirjoittelen siis haasteeseen liittyen pääasiassa blogissani.

    • Hei Tuula, ja tervetuloa blogiini! Mahtavaa, että innostuit tarttumaan Muoviton arki -haasteeseen – tulen mielenkiinnolla seuraamaan haasteen etenemistä blogissasi! 🙂 Täällä vähitellen summaillaan kuukauden muovimäärää ja taidanpa oikein innostua punnitsemaan tämän kuukauden ‘saaliin’. Onnekseni saan todeta, että syystä tai toisesta tammikuun muovin määrä on pienempi kuin joulukuun, vaikka juuri mikään ei ole muuttunut vielä kulutustottumuksissa. Mielenkiinnolla odottelenkin helmikuuta ja konkreettisia yrityksiä vähentää muovijätteen määrää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *