PIHASSA KUKKII VKO 29 // HEINÄKUU

PIHASSA KUKKII VKO 29 // HEINÄKUU

Huih, uhkaavasti alkaa heinäkuun viikot käydä vähiin…!


Elokuu ja tavalliseen arkeen palaaminen lähestyy (aivan liian) hurjaa vauhtia. Hieman on tunne, että nyt täytyy vielä nopeasti suorittaa kaikki ne perinteiset kesälomien touhut, jotka ovat jääneet muiden hommien jalkoihin…


Piipahdimme lasten kanssa parin päivän pikavisiitillä Pohjois-Savossa – mistä johtuukin osittain viive tämän kukkajulkaisun tekemiseen – missä yleensä olemme lasten kanssa lomailleet joka kesä viikon verran, mutta näin koronan aikakaudella vierailimme vain kaksi päivää ja yhden yön, jonka nukuimme rantasaunan pukuhuoneessa makuupusseissa.


Reissu oli odotettu, sillä lapset saivat ensimmäistä kertaa sitten helmikuun viettää aikaa yhdessä mummon ja ukin kanssa. Itse asiassa tämä oli ensimmäinen kerta melkein puoleen vuoteen, että lapset ylipäätään näkivät isovanhempiaan, sillä vanhemmillani ei ole nettiliittymää, älypuhelinta saati tietokonetta, eli videopuheluiden pitäminen ei ole ollut meille mahdollista.


Lupasimme palata vielä syksymmällä takaisin keräämään tyrniä ja karviaisia talven varalle, sillä meille ei kumpaakaan tänä vuonna oikein näytä tulevan ja Pohjois-Savossa taasen näyttäisi sadon tilanne hyvälle.


Puutarhassa pitäisi pyhittää päivä taikka kaksi ihan vain kitkemiselle, mutta tuo meidän 5v on pitänyt huolen, ettei äiti kauhean kauaa saa vielä(kään) omiin hommiin pihalla syventyä…


Kukkapenkit ovat siis villiintyneet
ja sellainen ’huolitellun runsas luontopiha’ -tunnelma
alkanut vaihtua ronskimpaan
lapasesta läks rehottamaan’ -versioon…


Mutta iloa on tuottanut suunnattomasti havaita,
kuinka paljon puutarhassa on riittänytkin
kukintaa läpi kesän!


Joka viikko, kun kameran kanssa pihaa läpi kiertelen, löydän aina jonkun uuden kukkaan puhjenneen taikka nuppuja vähitellen availevan lajikkeen.


Ilo on ollut myös huomata, kuinka osa kukkasista tosiaan näyttäisi kukkivan viikosta toiseen – jopa kuukaudesta toiseen! Tällaisia lajikkeita ovat olleet mm. hopeatäpläpeippi, ryhmäsamettikukat, punapäivänkakkarat (tälläkin viikolla edelleen kukassa, mutta unohdin ne kuvata…) ja kaunokaiset.


Aiemmat valokuvat pihan kukkasista löydät alla olevista linkeistä:


PIHASSA KUKKII VKO 24 // KESÄKUU
PIHASSA KUKKII VKO 25 // KESÄKUU
PIHASSA KUKKII VKO 26 // KESÄKUU
PIHASSA KUKKII VKO 27 // HEINÄKUU
PIHASSA KUKKII VKO 28 // HEINÄKUU


Nämä kaunottaret kukoistavat
viime viikolla puutarhassamme:



KIVIKOSSA KUKKIJAT JA MAANPEITEKASVIT:

Hopeatäpläpeippi
Kivikkosuopayrtti
Tähtikello
Suikeroalpi


KESÄKUKAT JA LUONNONKUKAT:

Valkoinen punakosmoskukka
Päivänkakkara
Ryhmäsamettikukka ’Carmen’
Ryhmäsamettikukka ’Petite yellow’
Kehäkukka lavapuutarhassa


KUKKAPENKKIEN KUKKIJAT

Syysleimu…?
Malva
Mikä kello tämä on? Kuin ukonkello, mutta vain yksi kukka varressa….
Kuunlilja
Kurjenkello
Kurjenkello, sininen ja valkoinen
Sormustinkukka
Sormustinkukka, taustalla suikeroalpi
Vuosia sitten isältäni saatu äitienpäiväruusu puhkesi tänäkin kesänä kukkaan kukkapenkissä.
Lehtosalvia – ja kitkemistä odottava kukkapenkki….
Mikä on tämä keltainen perenna…?
Piiankieli, joka saapui puutarhaani erään kesäkukkasiemenseoksen mukana pari vuotta sitten.
Olin ostavinani ’Muscadet’ -liljoja keväällä 2019 messuilta, mutta nämä näyttäisivät olevan kuitenkin enemmän ’Lollipop’…?
Vuosia sitten istutetun angervon olen meinannut jo kaivaa monet kerrat ylös ja heittää menemään – sen verran kituista sen kasvu on ollut. Tänä kesänä reppana puhkesi ensimmäistä kertaa kukkaan ja ansaitsi tällä tempulla pari kesää lisäaikaa saada itsensä kunnon kasvuun.
Viereinen kuva: Syyysleimu
Pienestä versosta pihaan istutettu angervo kasvanut kolmessa kesässä jo melkoiseksi pensaaksi. Lajikkeen nimi edelleen hakusessa…


HYÖTYPUUTARHAN KUKKIJAT:

Vielä muutama hernekin kukkii
Ruusupapu
Viimeiset lavaan unohtuneet retiisitkin pääsivät kukkimaan…
Tänä keväänä taimena puutarhalta ostettu ja pengerrykseen istutettu iisoppi
Vuosia sitten siemenistä pieneen lavakehikkoon kylvetty iisoppipensas
Vielä viimeiset tomaatin kukkaset – tuskin ehtivät enää sadoksi muuttua