Vähemmän somea, enemmän jomoa – Kotivinkin haastattelu

Vähemmän somea, enemmän jomoa – Kotivinkin haastattelu


Sain pari kuukautta sitten yhteydenoton Kotivinkin toimittajalta, joka oli törmännyt vanhaan blogitekstiini jomoilusta (’jomo’ = Joy of missing out) ja oli kirjoittamassa aiheesta artikkelia.


Pienen harkinnan jälkeen suostuin haastateltavaksi, vaikka ensin jännitinkin, että osaisinko pukea tuntemuksiani sanoiksi puhelimitse – kirjoittaen, ajan kanssa sanoja käännellen se on huomattavasti helpompaa. Huomasin kuitenkin lopulta lörpötteleväni enemmän kuin minulta oli edes kysytty…


Jomo – trendisana, johon kiteytyy niin paljon omia tuntemuksia viimeisten vuosien varrelta ja elämäntapa, johon tunnen sitä enemmän vetoa, mitä vanhemmaksi tulen.

Jomo tarkoittaa vapaaehtoista vetäytymistä sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kasvokkain että somessa.

Kotivinkki 10.7.2019


Olen löytänyt elämääni kaivattua tasapainoa menemisen ja ihan vain olemisen välillä opettelemalla olemaan itselleni armollinen ja suomaan – ja välillä jopa lähes vaatimaan – ilman huonoa omatuntoa laiskoja iltoja ja yksinäisiä päiviä – niin paljon kuin niitä pienten lasten kanssa arjessa ylipäätään voi olla.


Myös ylimääräisestä suorittamisesta olen tietoisesti pyrkinyt eroon vapaa-ajallani, eli puhelimestani ei löydy enää mm. HeiaHeia -saati SportTracker -sovelluksia. Miten vapauttavaa liikkua ja urheilla ilman, että siihen suurimpana motivaattorina on liian vähäisestä liikuntamäärästä soimaava sovellus!


Välillä oikein ikävöin ystäviäni, jotka asuvat pahimmillaan kahden tunnin ajomatkan päässä ja toisaalta vuoroin nautin siitä, että olemme erakoituneet tänne Mäntsälän sivukylän rauhaan omiin touhuihimme. Kuormittavana päivänä ei ole parempaa palautuskeinoa, kuin hetki ypöyksin puutarhassa tai tunti hiljaista ahertamista kaavoituksen parissa, mutta välillä (entisenä savolaisena) kaipaan ystävien läheisyyttä, kun kahvihammasta kolottaa.


Jäin näitä itse asiassa eräänä viikonloppuna enemmänkin tuumimaan, kun aamuyön tunteina ajelin yksin kotiin Lahdesta ystäväni 40-vuotisjuhlista. Miten olinkaan kaivannut tuota porukkaaystäviä, joiden kanssa puuhasimme Lahdessa asuessani välillä viikoittain, osan kanssa lähes päivittäinkin sekä noita huonoja (parhaita) juttuja ja vedet silmissä nauramista niin, ettei happea enää meinaa saada!



…Tajusin, että jomoiluni piiriin kuuluvat tilanteet, jotka kuormittavatminulle vieraat ihmiset ja hetket, jotka ottavat energiaa enemmän kuin antavat.



Jomoilu – suorittamisesta luopuminen ja sosiaalisten tilanteiden karsiminen – lähti liikkeelle tarpeesta keventää arjen kuormitusta ja löytää riittävästi hetkiä palautua akkuja ladaten, mutta nykyisin se jo ihan tietoinen valinta karsia energiasyöppöjä tilanteita – ja vastaavasti keskittyä niihin hetkiin ja ihmisiin, jotka tuovat minulle iloa ja energiaa.


…Ja nyt te ystäväni, joiden viestit odottavat vastaamistani: tämä ei tarkoita, että olisin listannut teidät energiasyöppöihin!! Välillä vain olen tavattoman lahopäinen nainen, joka ei meinaa muistaa kuukauteen soittaa omalle äidilleenkään takaisin! 😀


Tuo vanha porukka, nuo vanhat karvanaamat, ja yhdessä vietetty aika lataa aina akkuni – vaikka vahingossa menisikin valvoessa niin myöhään, että kotiin saapuu vasta auringon ensi säteiden saattelemana, ja lapsi herättää touhuihin pari tuntia myöhemmin!


Ajattelin laittaa teille jakoon tuon artikkelin, jos ette sitä ehtineet vielä lukemaan lehdestä. Uusin kotivinkki ilmestyi jo myyntipisteisiin, joten valitettavasti tätä numeroa ei taida enää löytyä kuin kirjastoista.


…Olisin mielellään vinkannut teitä aikaisemmin jo kyseisestä jutusta, mutta törmäsin itsekin puolivahingossa juttuun lehtihyllyllä – minulla kun ei ollut tietoa, minkä kuun numeroon juttu ehtisi…!


Ja kannattaa tosiaan kurkata tuo aikaisempi juttuni jomosta viime marraskuulta: Luontaisen kypsymisen kautta ekstrovertistä JOMO -persoonaksi


***



Voimia viikkoosi ja rohkeutta tarttua jomoiluun!


***