MENOVINKKI UUDELLAMAALLA LIIKKUVILLE – KELLOKOSKEN RUUKKI

MENOVINKKI UUDELLAMAALLA LIIKKUVILLE – KELLOKOSKEN RUUKKI


Tänä kesänä lähimatkailu on ollut perheessämme tavallista aktiivisempaa – kiitos koronan.


Pitkin kevättä ja kesää olemme piipahdelleet tutkimassa poikien kanssa erilaisia luontopolkuja, mutta eilinen ~30C helle ei juurikaan houkutellut reppu selässä tarpomaan pitkiä matkoja.


Luontoretkistämme löydät enemmän juttua alla olevasta linkistä:
RETKEILYKOHTEITA UUDELLAMAALLA


Niinpä päätimme tämän viikon retkikohteeksi valita Kellokosken Ruukin, joka sijaitsee 25km päässä Mäntsälästä, Tuusulan pohjoisosassa.


Kellokosken ruukki eli Kellokosken Tehdas Oy – Mariefors Bruk Ab toimi alueella 1795-1963, jalostaen takkirautaa erilaisiksi työkaluiksi. Kyseinen ruukki on yksi Suomen yhtenäisistä rautateollisuusalueista ja sen teollisuusrakennukset sijaitsevat jokilaaksossa.


Vanhat teollisuusrakennukset,
jotka ovat pääasiassa 1800-luvun lopulta
sekä 1900-luvun alusta,
ja koski patoineen ja patoaltaineen
ovat mitä mielenkiintoisinta ihmeteltävää
myös lapsille!


Osittain tämä päiväretkikohde valikoituikin sen mukaan, että täällä isompi poika pääsisi harjoittelemaan valokuvausta hieman erilaisessa ympäristössä – tähän asti kun olemme tosiaan enemmän liikkuneet luonnossa ja valokuvanneet kasveja sekä metsä- ja järvimaisemia.


Alue huokuu historiaa, ja vanhoissa tehdasrakennuksissa on rujoa kauneutta, jota rakastan. Valokuvia tuli otettua huomattavasti enemmänkin, kuin tähän julkaisuun liitän…!


Nuo 1800-luvun lopulla rakennetut pitkät punatiiliset rakennukset olivat ehdottomasti omia suosikkejani pikkuruisine ikkunaruutuineen.


Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii nykyisin runsaasti pienteollisuusyrityksiä.


Alueella on myös ihania käsityöliikkeitä ja muutama ravintola, sekä Tehtaan Kirppis, josta olen jokaisella visiitillä tehnyt löytöjä. Kyseiseltä kirpputorilta löytyy runsaasti vanhoja esineitä, joten meidän vanhaan puuverstaaseen olen löytänyt sieltä mm. priimakuntoisia emalikattiloita. Tällä kertaa mukaan tarttui kankainen viiri pienemmän pojan leikkimökkiin ja kaunis, pieni rukinlapa.


Olenpa kerran – vanhan blogini aikaan – käynyt Ruukin alueella myös valokuvattavana Tarja Sirkiän studiolla!
Räävittömän kakaran päivä prinsessana – rohkeita poistumisia mukavuusalueelta


Aivan alueen läpi virtaavan joen rannalla – ja osittain sen päällä – sijaitsee Kellokosken ruukin tehdasmuseo, sekä Maijan Kammari -puoti.


Isomman pojan kanssa voisimme viettää päivät pitkät erilaisia museoita tutkien, joten ei tarvinnut houkutella eikä lahjoa – ei edes nuorimmaista!


Museossa oli esillä runsaasti ruukin alueella valmistettuja tuotteita – veneistä kirveisiin ja maitotonkista armeijan aterimiin. Tai kuten pienempi poika hihkaisi aina eri pöytien äärellä, oli esillä ”puutarhakaluja” ja ”työmiesten työkaluja”.


Vanhoja valokuvia ihmetellessä olisi mennyt pidempikin tovi – ne kertovat aina niin elävästi alueen historiasta.


Paikalla oli myös opas, joka kertoi tehtaan historiasta ja siellä valmistetuista tuotteista.


Museon yhteydessä, rakennuksen takatilassa toimii Maijan Kammari -puoti, jossa myynnissä oli erilaisia paikallisten käsityöläisten tuotteita.


Isompi poika löysi itselleen pienen matkamuiston myymälästä ja minäkin innostuin ostamaan itselleni kauniin, uniikin sormuksen.


Museosta löytyi myös pienoismalli (kuva yllä) Ruukin hirsisestä, taitekattoisesta ruukinkirkosta, joka on koko Marieforsin alueen muun rakennuskannan keskipisteenä.


Komea ja koristeellinen kirkko (kuvat alla) oli suljettu, kun kävimme rakennukseen tutustumassa, mutta museossa pääsi pienoismallin kautta kurkistamaan kirkkoon sisälle.


Kannattaa huomioida tänne retkeä suunnitellessa, että moni paikka – kuten aiemmin mainitsemani Tehtaan Kirppis – on kiinni maanantaisin.


Harmillisesti myös Ruukin Ompelimo ja Puoti on auki vain kolmena päivänä viikossa ja satuimme paikalle juurikin keskiviikkona, jolloin liike on kiinni…


Ulkona oleva kyltti myymälän valikoimasta kuulosti aivan täydelliseltä – erityisesti langat olisivat olleet nyt ostoslistalla…


Mutta Ruosteinen Kuu -liike oli auki ja mikä onnenpotku se olikaan!


Täältä isompi poika löysi itselleen vielä toisenkin muiston retkestämme ja me pienemmän pojan kanssa valittiin puutarhaan pari upeaa, vanhaa kasvikylttiä – joista juttua valokuvin vielä erillisessä postauksessa myöhemmin.


Sinällään täydellinen ostoskokemus nuo kasvikyltit, kun olin juuri pari päivää sitten nähnyt samanlaiset kyltit eräässä sisustuslehdessä ja niiden omistaja oli löytänyt ne kirpputorilta. Hitsit, että huokailin lehteä selaillessa, miten toiset tekevät tuollaisia löytöjä – ja sitten samanlaiset kyltit olivatkin yhtäkkiä edessäni!


Retken kruunasi vielä tauko Kinuskilla -kahvilassa, josta käsityönä paikan päällä leivottujen kahviherkkujen ohella saa myös maittavat lounaat. 1800 -luvun lopulla rakennetun tiilimakasiinin tiloissa toimiikin lounaskahvila, konditoria ja leipomo.


Lounaan ja jälkiruokien jälkeen
jaksoi taas masut pyöreinä
kierrellä hiekkateitä valokuvaten.


Suomen kesä – lyhyt ja hyvällä tuurilla vähäluminen!


Kannattaa siis ottaa kaikki ilo irti näistä lämpöisistä keleistä ja suosia lähimatkailua – paikallisia yrittäjiä tukien.


Vinkkaa minulle sinun suosikkisi lähimatkailukohteista – erityisesti kiinnostavat tällaiset kohteet Uudellamaalla, minne myös muksut mahtuvat mukaan.