Eteneminen puutarhassa ja suosikkireseptini puutarhan antimista

Parin viikon sykleissä vietetyt kesälomapätkät ovat täysin sekoittaneet niin päivärytmini kuin sisäisen kelloni kuukausien suhteen. Toissa viikolla olin jo varma, että on heinäkuu, koska eihän enää voinut olla kesäkuu – niin paljon on saatu aikaan vasta yhden ’virallisen’ kesäkuukauden aikana. Ja viime viikolla hämmennyin täysin, kun sain muistutuksen lähestyvästä Omavaraisuus -teemalla kirjoitettavan yhteispostauksen julkaisupäivästä! Eihän voi olla vielä heinäkuu – juurihan tämä kesä alkoi!

Pssst, aiemmat Omavaraisuus -postaukseni löydät näistä linkeistä:

HELMIKUU – Ajatuksia tulevaan puutarhavuoteen & puutarhapäiväkirja
MAALISKUU – Pihan ja puutarhan muutos vuosien aikana
HUHTIKUU – Esikasvatustyöt ja rakkaimmat puutarhakirjani
TOUKOKUU – Kevätkuulumiset pihasta
KESÄKUU – Marjaisa puutarha

Tänä vuonna ainakaan täällä Mäntsälän kulmilla toukokuu ei ollut yhtä kesäisen lämmin kuin viime vuonna, ja taimiakaan en meinannut tohtia ulos istuttaa ennen kesäkuun puoliväliä. …Siksi ehkä tuntuukin, että kasvimaani laahaa perässä, eikä esimerkiksi salaattia ole päästy vielä kunnolla omasta maasta syömään.

Mansikkaa on tänä kesänä saatu ensimmäistä kertaa omasta maasta ja jopa minä – mansikka-allergikko – olen oman osani herkutellut penkistä!

Olen joskus lukenut, että mansikka-allergian pitäisi aikuisiällä hävitä, mutta oltuani yli kolmekymmentä vuotta syömättä mansikoita voimakkaan vatsakivun pelossa, oli melkoinen kynnys lähteä kokeilemaan, josko nyt – huimassa 37 vuoden iässä – olisin vihdoin riittävän aikuinen tälle kesän herkulle. Ja ilmeisesti olen!

Menneellä viikolla söin jopa ensimmäisen mansikkamaitoni vuosikymmeniin! Oi onnea!

Täysin omavaraisia emme vielä mansikoidenkaan suhteen ole, mutta tässä vaiheessa itselleni on pääasia, että lapsille riittää naposteltavaa suoraan omasta maasta.

Kuten aiemmin jo mainitsin, ei kasvilavoista ole juurikaan vielä satoa saatu. Rukolaa olen hieman jo käyttänyt salaattien sekaan, mutta ainoa syötäväksi riittävän suuri salaatintaimi on keväällä kaupasta ostetusta salaatista uudelleen versonut yksilö.

Mutta ilo huomata, ettei kannattanut juuriosaa kompostiin heittää, vaan ruukun kautta kasvimaan multaan ja uudelleen tuottamaan satoa!

Viime viikolla harvensin ensimmäisen kerran retiisipenkkiä, mutta esimerkiksi herneen versot ovat edelleen vasta ~10-15cm korkuisia. Kateellisena katselin ystävän Instagram -julkaisua, missä heillä jo herkuteltiin ensimmäisillä omilla herneillä – tuossa kymmenen kilometrin päässä! Eli syynä on oma myöhästynyt kylvöni, ei epäsuotuisat olosuhteen Mäntsälässä.

Tänä keväänä suorakylvöni meni monelta osin penkin alle; erinäisten (teko)syiden vuoksi pääsin kylvämään siemenet lavoihin vasta reippaasti kesäkuun puolella. Sitten kriittiseen itämisaikaan alkoivat hurjat helteet, jotka kuivattivat kylvöjä ja juuri samaan aikaan osuivat niin matkani lasten kanssa Pohjois-Savoon kuin työmatkani Latviaan, joten kasvimaan kastelu oli melkein parisen viikkoa mieheni harteilla.

…Että sinällään olen iloinen, että vain yhdessä lavan puolikkaassa ei itänyt juuri lainkaan!

Mies – jälleen on häntä kiittäminen – pelasti minut (ja poissaollessani itsensä) hurjasti aikaa vievältä kastelutyöltä hankkimalla uuden sadettimen kasvimaalle. Laskin aiemmin, että kaikkineen – kasvimaa, kasvihuone ja kukkapenkit – kasteluun saa kerrallaan ’tuhlattua’ aikaa lähes tunnin! Toki siinä samalla kastellessa olen kitkenyt ilmestyneitä rikkaruohoja, tukenut kasveja sekä poistanut kuivuneita kukkia ja varkaita tomaattien oksanhaaroista, joten puhtaasti pelkkään kasteluun varmaan menisi aikaa puolisen tuntia.

Myös esikasvatetut taimet, joiden selviämisestä olin kovin huolissani – lehtikaali, musta(lehti)kaali, keräsalaatti, purjo – näyttävät pääsääntöisesti selvinneen puutarhaan siirtämisestä.

Ja jos jokin viihtyy kasvimaallamme, niin se on peruna! Ainoa kasvi, joka on ollut hurjassa kasvussa heti ensimmäisten lehtien ilmestyttyä näkyviin.

Viime syksynä kannoimme perunamaalle kanalan siivouksen yhteydessä kaikki pehkut luonnonmukaisine lannoitteineen, sekä pilkoin kasvimaan syysraivauksen yhteydessä suurimman osan kasvien varsista ja lehdistä sekaan. Keväällä maa käännettiin koneella ja osittain maatuneet pehkut kananlantoineen sekä kasvimaahakkeineen sekoitettiin mullan sekaan. Mitään muuta lannoitusta ei peruna ole kaivannut.

Omenasadosta näyttää tänä vuonna tulevan kehno, sillä vain muutamia raakileita on ilmestynyt oksistoihin. Onneksi omenamehua viime syksyn 200l erästä on vielä runsaasti jäljellä! Omenaa meneekin meillä pääasiassa satokauden alussa välipaloina ja sitten satokauden jälkeen tuorepuristettuna mehuna, joten jos joka toinen vuosi saamme kahden vuoden mehuvaraston täyteen, olen enemmän kuin tyytyväinen kahden omapuuvanhuksemme satoon.

Tänä kesänä istutetut vadelmantaimet näyttävät tuottavan näin ensimmäisenä vuotenaan jo muutamia maistiaisia (kuva alla), mikä on enemmän kuin olisin uskaltanut odottaa.

Herukoita näyttää myös tulevan niin paljon kuin omiksi tarpeiksemme tarvitsemme. Pakastan osan ja keitän osan mehuiksi, mutta tänä vuonna ei juurikaan hilloja tarvitse enää keitellä, sillä viime vuotisiakin löytyy vielä kellarista runsaasti.

Raparperista ensimmäinen sato on kerätty ja keitelty niin mehuiksi kuin hilloiksi ja marmeladiksi. Puolet mehuista ja hillot keitin hyödyntäen seassa pakastimesta viime kesän viimeisiä mansikoita, joten sain hieman lisätilaa tämän kesän pakasteille. Osan raparpereista keitin myös ”karkeammaksi” hillokkeeksi, eli jätin raparperin palaset kokonaisiksi hilloketta purkittaessa. Tuota hilloketta kutsun piirakkahillokkeeksi, sillä purkillisen voi kumota suoraan piirakkapohjan päälle ja näin valmistetussa raparperipiikassa on mukana meheviä, suuria paloja raparperia! Nam!

Käytin raparperien katteeksi varsista irti leikatut lehdet, sekä tuoretta ruohosilppua, ja uutta vartta näyttäisi nousevat maasta kiitettävästi. Ehkä siis saamme vielä toisen sadon loppukesää kohti.

Kasvihuoneessa reilut neljäkymmentä tomaatintaimea kohoaa kohti kattoa ja kirsikkatomaattien raakileita on ilmestynyt hurja määrä! Koskaan ennen ei ole tomaatintaimiini raakileita kesäkuun alussa ilmestynyt, joten nyt on selvästi olosuhteet ja (luomu)lannoite kohdallaan!

Palaan noihin tomaatteihin ja lannoittamiseen vielä erillisessä postauksessa myöhemmin tällä viikolla, sillä aiheesta riittää juttua enemmänkin. Eli pysyhän kuulolla!

Tänä kesänä kasvatan myös avomaakurkkua niin kasvihuoneessa kuin lavassa pihalla. Kasvihuoneen esikasvatetut taimet ovat jo melkoisessa kasvussa ja nupulla, avomaalle suoraan kylvetyt kurkut (toistakymmentä kappaletta) taasen kymmenensenttisellä taimella. Haaveissa siis saada riittävästi satoa, jotta olisimme tulevana talvena omavaraisia etikkakurkkujen suhteen.

Myös basilika nauttii kasvihuoneen lämmöstä ja on räjähtänyt sen verran muhkeaan kasvuun, että ajattelin tänä vuonna kokeilla itse peston valmistusta. Koska pesto ei säily pitkiä aikoja vaan täytyy käyttää melko nopeaan valmistamisen jälkeen, ajattelin myös kokeilla peston pakastamista jääpalarasioissa – samaan tapaan siis, kuin pakastan tuoreet yrtit talven ruoanlaittoa varten öljyssä.

Heinäkuun Omavaraisuus -julkaisun teemana oli kuulumisten lisäksi omat suosikkireseptit.

Ajattelin laittaa jakoon kolme suosikkiani, jotka voi valmistaa satokauden antimista – ja kenties hyödyntää myös pakastimesta löytyviä viimeisiä edellisen kesän aineksia.

Nämä maistuvat meillä niin aikuisille kuin lapsillekin ja ovat todella helppoja yksinkertaisia valmistaa!

Kesäkurpitsa-hernesosekeitto

1,7l kesäkurpitsaa (n. 1 iso kesäkurpitsa, tai kolme normaalikokoista)
0,5l pakasteherneitä
2dl vettä
2dl (1prk) Pirkka laktoositon yrttikerma 15%
1-2rkl voita/Oivariinia (maun mukaan)
Suolaa
Pippuria

1. Kuori ja pilko kesäkurpitsat.
2. Kaada kattilaan vesi, kesäkurpitsapalat ja pakasteherneet jäisinä, ja keitä pehmeiksi.
3. Soseuta pehmeäksi keitetyt kesäkurpitsat ja herneet.
4. Kaada sekaan yrttikerma, lisää voi ja mausteet.
5. Kiehauta keitto pienellä lämmöllä koko ajan hämmentäen.

Pinaatti-kesäkurpitsakeitto

1l kasvislientä

4rkl voita
2 keltasipulia hienonnettuna
4tl (kukkuraista lusikallista) ruokokidesokeria
400g tuoretta pinaattia
600g kesäkurpitsaa
1 mitta muskottipähkinää
6-6½dl juustoista ruokakermaa
Suolaa
Pippuria

Pilkottua ruohosipulia koristeluun

1. Valmista ensin kasvisliemi. Helpoiten saat sen lisäämällä 1l kiehuvaa vettä 4 kasvisliemikuutiota (2kpl/5dl tai pakkauksen ohjeen mukaan). Keitä, kunnes kuutiot ovat liuenneet.
2, Kuori ja pilko kesäkurpitsa(t). Kiehauta palat pienessä vesimäärässä kevyesti, ei kokonaan pehmeiksi.
3. Kuori ja pilko sipuli.
4. Sulata rasva isossa kattilassa ja kuullota sekä sipulia että ruokosokeria muutaman minuutin ajan.
5. Lisää sipulin ja sokerin sekaan tuoreet pinaatinlehdet ja kuullota lehtiä muutaman minuutin ajan, kunnes kaikki lehdet pehmenneet.
6. Kaada keitetyt kesäkurpitsat sipulin, sokerin ja pinaatin kanssa samaan kattilaan. Sekoita ja hienonna sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi.
7. Lisää kasvisten sekaan kasvisliemi ja muskottipähkinä. Mausta suolalla ja pippurilla.
8. Keitä keittoa n. 5min.
9. Lisää juustoinen ruokakerma. Kuumenna keitto, mutta älä anna kiehua!
10. Koristele keitto ennen tarjoilua pilkotulla ruohosipulilla.

Kesäkurpitsalasagne

500g (ylämaankarjan) jauhelihaa
2 kesäkurpitsaa
1 prk tomaattimurskaa
2 isoa sipulia (tai 1 puna- ja 1 tavallinen sipuli)
1 lihaliemikuutio
400g emmental juustoraastetta
2dl Pirkka laktoositon juustokerma (15%)
Pippuria
Suolaa

Viipaloi kesäkurpitsat pitkittäin ja ripottele pinnalle suolaa. Muista kuivata viipaleista pintaan noussut kosteus pois ennen vuokaan laittamista!

Ruskista sipulit ja jauheliha. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Lisää sekaan tomaattimurska ja lihaliemikuutio ja anna hautua liedellä hetken aikaa.

Voitele vuoka ja levitä pohjalle kerros jauhelihakastiketta. Asettele päälle kerros (pyyhkimällä kuivattuja) kesäkurpitsasiivuja ja ripottele pinnalle runsaasti juustoraastetta. Toista jauhelihakastike-, kesäkurpitsa- ja juustoraastekerroksia tarvittava määrä. Laita päällimmäiseksi vielä kerros jauhelihakastiketta ja juustoraastetta.

Kaada päälle vielä ruokakerma (Pirkka juustokerma tai Valion kolmen juuston ruokakerma) ja paista uunissa keskitasossa 200 asteessa noin tunnin verran.

Ohessa linkit muihin omavaraisuus -teemaan osallistuviin blogeihin, joista kannattaa käydä keräämässä suosikkireseptit talteen:

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/07/01/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-6-resepti

Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-6/
Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/07/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/07/hyotytarhan-kuulumiset-omavaraisuus.html

Sorakukka https://sorakukka.com/?p=416

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/07/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-6.html

Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/07/helletta-kuivaa-kylmaa-sadetta-ainakin.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/07/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-6.html

Elämää korvessa https://elamaakorvessa.blogspot.com/2019/07/suuntana-omavaraisuus-resepti.htmlPienen pieni Farmihttps://pienenpienifarmi.com/?p=743

Caramellia https://caramellia.fi/heinakuun-kuulumiset/
‎
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/07/01/raparperijaatee/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/07/omavaraistelevaa-elamaa-osa-6-ehdittiin.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/07/suuntana-omavaraisuus-osa-6.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=2264

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/07/aikainen-lintu-laiskamadon-nappaa.html

Wannabee farmari https://farmertobee.blogspot.com/2019/07/kohti-omavaraisempaa-elamaa-ja.html

Maatiaiskanasen elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/07/varikasta-omavaraistelua-osa-3.html

Tuohitossuissa https://www.tuohitossuissa.fi/yhteispostausheinakuu/