MENOVINKKI UUDELLAMAALLA LUONNOSSA LIIKKUVILLE – PIILOLAMMIN LUONTOPOLKU

MENOVINKKI UUDELLAMAALLA LUONNOSSA LIIKKUVILLE – PIILOLAMMIN LUONTOPOLKU

Tämän kevään etä- ja kotikoulu, sekä omat perjantaiset lomautuspäivät mahdollistivat normaalia enemmän seikkailuja lasten kanssa luonnossa.


Rakastan luonnossa liikkumista,
hiljaista samoilua metsissä ja
kasvien ihastelua kameran linssin läpi.


Olen ollut hieman laiska aloittamaan tuota harrastusta lasten kanssa, sillä a) pienempi ei ole jaksanut kiertää hirmuisen pitkiä lenkkejä aikaisemmin ja b) isompaa on saanut maanitella lähtemään mukaan seikkailuille.


Mutta nyt innostuimme näistä retkistä niin kovin, että pojat alkoivat jo hyvissä ajoin kysellä, että ’minne tänä perjantaina menemme?!


Isommalla motivaattorina luonnossa liikkumiseen on toiminut joululahjaksi saamansa ikioma järjestelmäkamera ja pienemmällä pojalla taasen mukaan pakatut eväät!


Osasta aikaisemmista retkistä löytyy juttua oheisesta linkistä:
RETKEILY UUDELLAMAALLA


Piilolammin luontopolku (Piilolammintie 162) löytyy Hyvinkäältä pienen hiekkatien päästä, ja Mäntsälästä sinne hurauttaa Hyvinkääntietä 40 minuutissa (~40km). Paikalle on todella helppoa löytää ja parkkipaikka sijaitsee hiekkatien päädyssä, mistä luontopolku myös alkaa.


Paikalta löytyy mm. nuotiopaikka ja uimaranta, sekä ulkohuussi parkkipaikan reunasta.


Ja käyttäkää ihmiset sitä huussia, älkääkä luontoa! Juuri oli iltapäivälehdissä juttua, kuinka retkeilystä innostuneiden ilmisten jäljiltä on saanut kerätä luonnosta mm. vessapaperia oikein urakalla… Huooah…


Piilolammin luontopolun varrelta löytyy monenlaista ihmeteltävää!


On kallioita ja kaatuneita puita, sekä upean monimuotoinen kasvillisuus, jota poikien kanssa tutkittiin valokuvaten.


Reitin varrella on tasaisesti opastetauluja, joissa kerrotaan niin alueen kasvillisuudesta kuin historiastakin.


Lasten kanssa onkin hauska kokeilla,
löydättekö kaikki kasvit ja hyönteiset,
joita tauluissa esiintyy!


Lähdimme seikkailemaan keltaista reittiä,
joka siis kiertää piilolammin
ja on pituudeltaan 1,8km.


Keltaisen reitin voi kiertää kummin päin tahansa, mutta me suuntasimme uimapaikan risteyksestä oikealle ja aloitimme kallioille kiertävällä nousulla. Vasemmalle lähtiessä olisi alkumatka ollut tasaisempaa ja nousut jääneet loppuretkelle, mutta pienen lapsen kanssa suosittelen ottamaan kiipeilyt alkuun, niin riittää voimia kävellä vielä omin avuin takaisinkin.


Isomman pojan kanssa olisimme voineet kiertää hieman pidemmänkin lenkin, mutta maasto on sen verran vaihtelevaa, että viisivuotiaalle tuo vajaa pari kilometriä evästaukoineen oli juuri sopivan mittainen.


Reitti oli todella selkeästi merkittymitä erään Orimattilan suunnalla tehdyn eksymisen jälkeen olemme lasten kanssa arvostaneet suunnattomasti – ja pienemmille lapsille keltaista merkkien etsimisestä saa kehitettyä hauskan leikin, joka siivittää lasten etenemistä polulla yllättäväänkin vauhtiin.


Kengiksi ehdottomasti lenkkarit jalkaan – sen verran poluilla on juuria ja muita epätasaisuuksia, että läpyköillä olisi takuulla menty nurin.


Mutta reitti ei siis ole vaikea taikka liian haastava
– älä säikähdä!


Viisivuotias pärjäsi hienosti ilman mitään avustamista, mutta itsekin sain hyvää jalkatreeniä rinteitä kavutessa.


Maasto on eläväistä ja vaihtelevaa,
ja lapsille hyvin mielenkiintoista.


Pienemmällä lähti mielikuvitus lentoon kivenkoloihin kuikistellessa ja puuhun nakerrettuun koloon unohtunutta vanhaa linnunpesää ihmetellessä.


Isompi poika – ja äiti – löysi runsaasti valokuvattavaa ja polulle kaatuneista puista sai hyviä temppupaikkoja.


Ylläolevan kuvan hyppelystä sanottakoot vielä sen verran – ennenkuin joku ehtii pahoittamaan mielensä – että pojat eivät poistuneet polulta riehaantumaan metsikköön tai tehneet muuten tuhojaan leikkiessään, vaan saivat luvan hyppiä ainoastaan noiden muutaman keskelle polkua kaatuneen rungon yli.


Piilolammin kallioita ei suotta sanota ’köyhän Koliksi’ – männikköisessä kalliomaastossa kieltämättä on paljon samaa.


Istahdimme näille kallioille nauttimaan kovasti odotetusta eväsretkestä – voisarvia, pizzasiivuja, mansikoita ja mustikoita, banaania


Rinteen laelle kiipeämisen ja kallioilla vaeltelun jälkeen keltainen reitti laskeutui alhaalla häämöttävän lammen rantaan.


Jos emme olisi juuri pitäneet evästaukoa
ylhäällä kallioilla, olisi tässä ollut täydellinen paikka
istahtaa nauttimaan herkkuja ja ihastelemaan
lampimaisemaa!


Suomalaisen sielu lepää
tyyntä vedenpintaa
metsän hiljaisuudessa katsellessa…


Keltainen reitti kulkee kallioilta laskeuduttuaan aivan lammen rantaa pitkin.


Lammen äärellä reitti on helppokulkuista, ja loppumatka takaisin reitin alkuun eteneekin vauhdikkaasti.


Jos etsit kaunista piknikpaikkaa ilman suurempaa vaellusta,
suosittelen lähtemään reittiä uimapaikalta vasempaan
ja lyhyen kävelyn jälkeen saavut
tuohon yllä olevan kuvan maisemaan.


Täydellinen paikka levittää viltti aurinkoisena kesäpäivänä ja nauttia hiljaisuudesta!


Jos mukanasi kulkee kamera,
taikka retkeilykumppani kameran kanssa,
Piilolammin luontopolku on täydellinen paikka
luontokuvaamisen harrastamiseen!


Todella lämmin suositus tälle retkeilykohteelle – tänne ehdottomasti haluan palata uudelleen!


Yksi kauneimmista maastoista,
jossa olen retkeillyt!


Isomman pojan kanssa jo mietimme, että palaamme kesälomalla tänne uudelleen kahdestaan kameroiden kansa ja käymme tutustumassa joko Kahden Piilon kierrokseen (11,5km) taikka Jaanankallioon – josta emme nyt osaa opastekyltin pohjalta sanoa, onko etäisyys parkkipaikalta kalliolle 3km (eli reitti edestakaisin 6km) vai kiertääkö reitti 3km lenkin…


Jos sinulla on tiedossa
vastaavanlaisia luontopolkuja Uudenmaan alueella,
niin vinkit otetaan ilolla vastaan!