Vanhan puuverstaan uusi elämä / The new life of an old carpenter's workshop

Inspiraatiota puutarhan sisustamiseen Pihapiiri -messuilta, osa 1

Inspiraatiota puutarhan sisustamiseen Pihapiiri -messuilta, osa 1


Tänä keväänä olen kokenut lähestulkoon järisyttäviä havahtumisia siihen, kuinka olemme tietynlaisessa käännöspisteessä remontin sivujuonteena olleen pihamme kanssa.


Ensimmäistä kertaa koen – seistessäni edelleen voikukkia kasvavalla pihamaalla, katsellen kesähuonetta odottavaa sorakenttää ja kasvihuoneelle varattua muokkaamatonta pihan takanurkkausta – että olemme aivan viime metreillä pihan valmistumisesta siihen vaiheeseen, että voimme henkäistä, tiputtaa työkalut ja vain nauttia pihasta sekä puuhastelusta puutarhassa.


Ja ei, en oleta, että tämän kesän jälkeen pihapiiri olisi valmis – eihän piha koskaan voi olla täysin valmis, kuten ei kodin sisustuskaan! – mutta se olisi muokkaustöiden ja piharakentamisen osalta saatettu siihen vaiheeseen, ettei tarvitsisi enää kuin ”vain” valita perennoja ja kesäkukkia, sekä keskittyä kasvimaan muokkaamiseen.


Eli vihdoin tuntuu sille, että tämä kesän ja ensi talven jälkeen piha olisi löytänyt muotonsa ja saanut jopa rakennuksensa, joiden ympärille voisi rauhassa muodostaa oleskelutiloja kasvein ja pihakalustein.


Toinen herättävä kokemus on ollut huomata pienemmän pojan kasvaneen menneen talven aikana niin paljon, että hän viihtyy pihalla omissa touhuissaan – ja sallii meille vanhemmille ensimmäistä kertaa vuosiin aikaa puuhastella vaikka kasvimaan kimpussa!


Olemme saaneet miehen kanssa pihassa enemmän aikaiseksi menneen huhtikuun aikana, kuin kertaakaan aikaisempina kesinä olisimme edes uskaltaneen haaveilla olevan kuukaudessa mahdollista.


Näin lapsiperheen arkea erittäin vahvaluontoisen uhmaikäisen kanssa viettävälle tämä on jo sellainen saavutus, että ihan pienet kuohuvat voisi kilistellä sen kunniaksi…! 😉


Kolmas – ja ehkä pihapiiriä kasvimaineen itse suunnitelleelle se onnellisin – havainto on ollut rytmin löytyminen tontin tilojen kesken.


Vuosia sitten, tätä blogia aloittaessa ja pihasuunnitelmaa hahmotellessa, kerroinkin kuinka tahtoisin pihapiirin – piha-alue, kukkiva puutarha ja kasvimaa piharakennuksineen – muodostuvan erilaisista tiloista, jotka jakaisivat talon yhdellä sivulla olevan tontin mielenkiintoisiksi huoneiksi.


Kaipasin pihaa, jossa kaikkea ei näe yhdellä silmäyksellä pihaan saapuessa, vaan vaatii kiertelyä – kiireetöntä vaeltelua – huoneista toiseen, tehden samalla yllättäviäkin löytöjä. Yksi tällainen kätketty aarre tulee olemaan esimerkiksi miehen viime kesänä muuraama tiilimuuri, joka pengertäen erottaa pihan kasvimaasta; muurin näkee vasta, kun kiertää tontin etelälaidalle ja katsoo sieltä taloa kohti.


Jotain on tekemisessämme mennyt oikein, sillä tänä keväänä näin ensimmäistä kertaa selkeästi noiden huoneiden raamit – sen miten huoneet asettuvat pihapiiriin – ja ajoittain kiemurtelevatkin kulkureitit – polkujen alut.


Pystyn jo näkemään, minne sijoitan puutarhapenkin, minne kahvitteluryhmän, minne levitetään piknikviltti – millaisen maiseman tulee näkemään eri osista pihaa.


Nämä ovat olleet inspiroivia ja innostavia havahtumisisen hetkiä, jotka entisestään ovat vauhdittaneet tarttumista toimeen ja saattamaan pihaa valmiiksi!


Näillä fiiliksillä suuntasin viime viikonloppuna järjestetyille Pihapiiri -messuille Lahteen, joten voitte uskoa, että janosin lisää ideoita puutarhan sisustamiseen sekä perennavalintoihin!


Kaiken lisäksi kasaamista (ja tietenkin pohjan tekemistä ennen kasaamista, puuh…) odottelee kasvihuonekin – siis ihka ensimmäinen kunnollinen kasvihuoneeni, joka ei ole tilapäisviritys laudoista ja rakennusmuovista! – jonka lähes 20m2 tila sallii kasvien kasvattamisen lisäksi myös nurkkauksen kylvö- ja istutuspuuhille sekä kenties pienen nurkkauksen kahvittelulle kasvien hoitamisen lomassa!


Eli hakusessa oli myös inspiraatiota kasvihuoneen sisustamiseen, ja tämän päivän postauksen valokuvat ovatkin yhdestä kauneimmasta somistuksesta, jonka olen kasvihuoneeseen koskaan nähnyt tehdyn.


Somistuksen messualueelle oli toteuttanut lahtelainen Florencia -kukka- ja lifestyle -myymälä yhteistyökumppaneidensa kera (mm. Marimekko) ja tilaa esittelemässä oli sen somistaja, yrittäjä Merja ”Melli” Lohisalo.


Unohduin toviksi – valokuvaamisen ohella – juttelemaan Merjan kanssa puutarhan ja sen piharakennusten sisustamisesta oleskelutiloiksi. Siis siitä, kuinka tilat, joita aiemmin on mielletty puhtaasti hyötykäyttötiloisikasvihuoneet, liiteritvoi ja tulisi valjastaa myös koko kesäkauden olohuoneiksi.


Mietin omaa lapsuudenkotiani ja sitä 1980-luvulla rakennetun omakotitalon pihapiirin rytmitystä; etupihalla ja talon toisella sivulla kukkiva puutarha, takapihalla kasvimaa, toisella sivulla marjapensaat, kasvihuone, puuliiterit sekä komposti. Näin raa’asti jaettuna.


Piha on mietitty todella toimivaksi ja neliöt otettu hyötykäyttöön; pihatien ääreen (etupiha) on vieraita kutsuvasti sommiteltu kesäkukat ja perennat, takapiha on puhtaasti oman perheen hyötykäytössä viljelytilana ja hedelmäpuutarhana. Mutta jos itse nyt muuttaisin lapsuudenkotiini, tekisin joitakin asioita toisin ja rakentaisin erilaisia oleskelutiloja niin puutarhaan, kasvimaalle kuin sinne kasvihuoneenkin ääreen.


Paikkoja joihin istahtaa pihalla touhuamisen lomassa ja ihastella kättensä jälkeä!


Ja kuinka erilaisia asioita huomaakaan, kun viettää hiljaisen hetken kahvikupin kanssa istuen eri puolilla puutarhaa; katsellen kasveja, kasvatuslavoja tai vaikka piharakennuksia eri kulmilta huomaa puolivahingossa muodostuneita kauniita sommitelmia, löytää sopukoita, jotka selvästi kaipaavat jotain yksityiskohtaa tai ihan vain havahtuu huomaamaan kitkettävän rikkaruohon kasvin lehvästön alla tai nuupahtaneen kukkasen kukkapenkissä.


Naurahdin myös näitä ajatuksia Florencian Merjan kanssa jakaessa, kuinka puutarha oleskelutiloineen pelastaa kotihäpeältä yllätysvieraiden pelmahdettua pihaan!


Ei haittaa, vaikket ole ehtinyt kesälomalla imuria sisätiloissa heiluttamaan – puutarhaan, tai vaikka sinne kasvihuoneeseen, katettu kahvipöytä pelastaa tilanteen.


Hetken mietittyäni totesinkin, että kesäkaudella tulee kutsuttua myös paljon helpommin vieraita kahvittelemaan, kun tuo ulkoilmaan jatkunut olohuonetila tosiaan poistaa ainakin minulta stressiä siivoamiselta, joka edeltää aina jokaista kyläilykutsua.


Samaiseen messuosastoon oli somistettu myös rustiikkisempi vajarakennus ja puutarhaliiteri, joista valokuvia luvassa seuraavassa postauksessa. Löysin noista tiloista ajatuksia mm. tulevaan Cottage Garden -henkisen kesähuoneen sisustukseen, vinkvink.


Ei lannistuta näistä viilenevistä keleistä, vaan nautitaan tulevanakin viikonloppuna pihalla oleskelusta – ja termarikahveista!



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *