Vanhan puuverstaan uusi elämä / The new life of an old carpenter's workshop
Toinen jakso (2/2) kesälomaa alkoi nyt! Ja kiitos kesäkuun alkupuolen mörköhelteiden, tuntui ensimmäinen osa lomasta muuten ihan KESÄlomalle! Olin luonut itselleni paineet ehtiä ensimmäisten lomaviikkojen aikana siivoamaan koko talon lattiasta kattoon, karsimaan kaapeista kaikki turhat tavarat kierrätykseen, laittamaan kasvihuoneen valmiiksi, kylvämään kaikki kasvimaan lajikkeet, joita…
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mikä on kotisi tärkein esine? Leikkasin jostain vanhasta aikakauslehdestä taannoin talteen pienen jutun, jossa toimittaja oli pohtinut oman kotinsa tärkeintä esinettä, ja päätin, että tähän aiheeseen palaan vielä blogissani. Eilen tuo lehtileike tipahti muistivihkoni välistä – ja koska se aiheutti minussa…
Aiemmin kevättalvella vanha kuivausrumpumme sanoi viimein sopimuksensa irti. Olihan se jo toki lähes kymmenenvuotias, ja hyvin nelihenkisen perheen pyykkimäärän kanssa palvellut, mutta aina se kirpaisee, kun kodinkone hajoaa. Olin jo pitkin talvea kiinnittänyt huomiota, ettei pyykki tuntunut kuivuvan kunnolla, mutta viimeinen niitti oli kodinhoitohuoneeseen levinnyt…
Tila, jossa en ole koskaan viihtynyt pakollista pidempään, on aina ollut kodinhoitohuone. En ole siivousintoilija, en minkään sortin kodinhengetär ja olen aina inhonnut niin pyykkien viikkaamista, kuin vaatteiden silittämistä! …Sinällään hauskaa, että olen vaatetusalalla töissä ja vastaan perheemme pyykkihuollosta, sillä en päästäisi ketään ’ei-ammattilaista’ pyykkäämään…
Jaoin torstaina ensimmäiset valokuvat viime viikonlopun Pihapiiri -messuilta Lahdesta – ihastuttavan inspiroivasta, lahtelaisen Florencia -kukka- ja lifestyle -myymäläyrittäjän, Merja ”Melli” Lohisalon, somistamasta kasvihuoneesta. …Tai paremminkin kesäksi pihapiiriin siirtyneestä oleskeluhuoneesta! Tila oli täydellinen inspiraationlähde tällaiselle juuri kasvihuoneen osina pihaansa saaneelle kotipuutarhurille – käy siis ihmeessä kurkkaamassa…
Tänä keväänä olen kokenut lähestulkoon järisyttäviä havahtumisia siihen, kuinka olemme tietynlaisessa käännöspisteessä remontin sivujuonteena olleen pihamme kanssa. Ensimmäistä kertaa koen – seistessäni edelleen voikukkia kasvavalla pihamaalla, katsellen kesähuonetta odottavaa sorakenttää ja kasvihuoneelle varattua muokkaamatonta pihan takanurkkausta – että olemme aivan viime metreillä pihan valmistumisesta siihen…
Ette usko, miten ihanalta tuntui tänään havahtua ymmärrykseen, että on vasta perjantai! Pääsiäisvapaani alkoi jo keskiviikon työpäivän jälkeen – tai noh, torstain aamuisten sähköpostien kirjoittamisen jälkeen – joten ymmärrettävästi sisäinen kelloni on aivan kuutamolla. Tänään sovimme ystävän kanssa lapsekkaista kahvittelutreffeistä sunnuntaille – minä puhuin miehelle…
Melkein toista kuukautta ehti tämä Mansikkatilan mailla -blogin Tainalta saatu inspiroiva Kevään kaipuu -haaste hautua mielessä, ennen kuin sain tartuttua aiheeseen. …Eipä sillä etteikö vähitellen käynnistyvä kevät ole ollut ajatuksissa joka ikinen päivä…! Palavaa kevään kaipuuta vahvistavia valokuvia tuli tätä haastetta varten kerättyä vanhan blogin…
Päivät – ja kokonaiset viikot – katoavat kiihtyvää tahtia kesää kohti! Juurihan oli vasta helmikuu, ja hetken kuluttua käännytään jo huhtikuun puolelle… Näin perinteisenä suomalaisena ajatusmalli tässä vauhdissa kääntyy lisäksi aina sellaiseen eteenpäin kelaavaan -malliin; juuri oli joulu, kaksi kuukautta kesälomaan, kesä menee aina liian…
Arjessa, ja oikein erityisesti viikonloppuisin, musiikki on suuressa roolissa kodissamme. Koska tuvassamme ei ole televisiota, soi meillä radio usein puuhastelujen taustalla ja fiilistelemme suosikkimusiikkia – tai nuoruuden klassikoita – Spotifysta. Vanhassa kodissani Lahdessa keittiössä oli toista sataa cd-levyä ja -soitin jatkuvassa käytössä. Cd-soitin, jonka olin…
Luin iltapäivälehdestä eilen juttua siitä, kuinka (kaltaisiani) laiskemmanpuoleisia siivoajia ainainen siisteyden vaatimus ahdistaa ja lannistaa – jopa niin paljon, että me suomalaiset olemme ’kotihäpeässämme’ vähentäneet kyläilyjen määrää! Tässä kohti en voi kuin nyökytellä… Näinhän se on. Tunnistan itseni ja fiilikseni tuosta jutusta. Monesti en jaksa…
Työhuoneen – tai siis tarkemmin työhuoneen ensimmäisen työn alle otetun seinustan – kiinteiden kalusteiden hakeminen Ikeasta venähti lopulta sunnuntailta tälle viikolle. …Olin lauantaina istumassa iltaa ystävien luona Lahdessa, aika vierähti siivillä hyvässä seurassa laulaen ja nauraen, ja ajoin kotiin vasta aamuyön varhaisina tunteina – tarkalleen…
Puolitoista vuotta pian asuttu Villa Kotirannassa, ja niistä vähintään vuoden olen kipuillut tulevan työhuoneen kanssa; tila on tällä hetkellä jotakin varaston ja loppusijoituspaikan väliltä! Yhteen nurkkaukseen olen raivannut pienen työtilan – lähinnä askartelukäytössä – mutta muutoin seinän vierukset ovat edelleen täynnä viimeisiä muuttolaatikoita ja tavaroita,…
Koko Villa Kotirannassa asumisemme ajan olen haaveillut ikkunalaudasta kammariimme – ja vihdoin, tammikuun loppupuolella, mies asensi laudat paikoilleen. Suurin syy ikkunalaudan tarpeelle on yöpöydän puute. Kammarimme on makuuhuoneista lattiapinta-alalta pienin, joten sinne mahtuu 160cm leveän sängyn lisäksi senkki ja vaaterekki – jos sänky on sijoitettuna…
En olisi uskonut, että kissan takia – enkä todellakaan voi sanoa, että kissan innoittamana – päätyisin järjestelemään tupamme huonekaluja uusille paikoille…! Ihastuin aiemmin tuvan järjestykseen, jossa sohva sijoittui pönttöuunia vastapäätä ja keltainen Ikean Strandmon -nojatuoli oli pönttöuunin kupeessa – tuossa samaisella paikalla (kuva alla), mihin…
Kirjoitin eilen täällä blogissa näin talviloman kunniaksi aloittamastani lasten vaatteiden konmarituksesta. Projekti etenee edelleen ja seuraavana työn alle tulossa isomman pojan koti- eli ns. ’rönttävaatteiden’ sekä urheiluvaatteiden järjestely, kunhan ehdin varastamaan puolisen tuntia aikaa valoisan aikaan… Tammikuussa aloitin myös isommalla kädellä omien vaatteiden läpikäynnin, karsimisen…
Isomman pojan täyttäessä pian yksitoista vuotta – minne yli vuosikymmen on oikein kadonnut?! – on hän napannut menneen syksyn aikana hienosti isompaa koppia kotitöistä; poika järjestelee ja imuroi huoneensa joka perjantai, vaihtaa liinavaatteet joka toinen viikko ja viikkaa puhtaan pyykin omaan kaappiinsa. Tunnustan, että pojan…
Elämässä on aina oltava unelmia, niin suuria kuin pieniäkin – vaikkei pöytälaatikosta vielä löydykään bucket list. Osa haaveistani liittyy perheeseen, osa työelämään, osa siihen, miten haluaisi elämäänsä elää – ne ovat niitä suuria unelmia. Sitten on niitä pienempiä haaveita, jotka eivät kuitenkaan ole lainkaan sen…
Vaikka kovasti uhittelin marraskuussa, ettei Black Friday saa minua ostoksille, jouduin nöyrtymään ja tekemään pari poikkeusta… Toki en hullaantunut tuhlaamaan, ihan vain ”koska halvalla sain”, vaan tein muutaman harkitun täsmäiskun ja hankin ostoslistalla olleita tuotteita huomattavin hyvin alennuksin. Yksi parhaista löydöistä oli muuten haaveilemani ja…
Kaikki te, jotka olette Instagramissa arkeamme seuranneet, olette varmasti pistäneet merkille, että tässä tuvassa asustaa kaksi kahvin suurkuluttajaa! Kahvinkeitin porisee aamulla ensimmäisen kerran jo 4:45, konttorilla palaverista toiseen kädessä kulkee kahvikuppi, joka täyttyy tasaisesti aina kahvikoneen ohi kiitäessä ja päivän päätteeksi kotosalla nautitaan vielä iltakahvit…
…Lasten koristelema joulukuusi, joka ’ensishokin’ jälkeen muuttuikin täydellisen jouluiseksi talvikuuseksi suurine valkoisine ’lumipalloineen’, höyhenineen ja punaisin yksityiskohdin. …Kiireetön aatto, ilman aikatauluja. …Täydellinen aurinkoinen aattopäivän sää, joka houkutti ulkoilemaan jäälle miehen auraamalle reitille potkukelkan kanssa. …Miehen paistama ja valvoma kinkku, nams! …Valkea joulu!…
Huomenna se koittaa – jouluaatto!! Täällä meillä pienin on ollut jo viikkoja pähkinöillä, laskenut öitä ja kuikkinut tonttuja ikkunoista. Joulukuusen saavuttua tupaan viime maanantaina on joka ikinen aamu kipaistu herättyä kurkistelemaan kuusen alle, jokojokojoko pukki olisi sinne paketteja kiikuttanut! Aika on siis odottavalla…
